tiistai 6. tammikuuta 2015

Räkä poskella ajatuksia, lyhyesti.

Asuntoni ikkunat vetävät. Jos lähestyt niitä kämmen edellä, kymmenen senttimetrin päässä voit tuntea hienoisen tuulen. Se on ärsyttänyt minua jo pidempään, mutta en ole saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään. Tällä hetkellä ikkunalaudat ovat osittain juuri sen vuoksi täynnä roinaa, osittain taas yksinkertaisesti koska muuallakaan ei tunnu olevan tilaa.

Heräsin tänään aamulla ennen kahdeksaa viluissani, kolmeen peittoon kääriytyneenä ja jaloista sikiöasennossa kiinni pitäen. Olen nyt jo kolmatta päivää kipeänä, ärsyttävin oire on jatkuvasti vuotava nenä. Yskiminen on jokseenkin kivuliasta, pää on kipeä aamusta iltaan. En muista, milloin viimeksi olisin ollut näin inhottavassa räkätaudissa. Jotain hyvää tässäkin on kuitenkin ollut. Viime viikolla kävin neurologilla ja sain reseptin vuosien tauon jälkeen epilepsialääkkeissiin. Aloitin vanhat tutut Trileptalit sunnuntaina, niiden aloituksesta johtuvasta väsymyksestä ei nyt tarvitse kärsiä töissä. Olen myös saanut paljon hyviä ajatuksia kuumehourailujen lomassa, en muista milloin näin levollisesti olisin asioita viimeksi miettinyt. Olen kärsinyt jatkuvasta stressistä jo pidempään, enkä muista milloin viimeksi olen nukkunut yhteen pätkään yli 5h unet. Aloin suunnittelemaan tälle vuodelle puhdistavia muutoksia, haluan oikeita muutoksia, janoan mielen virkistymistä ja positiivisia ihmisiä, kokemuksia elämääni. Syytän yhä itseäni monesta asiasta, asioista joista minun ei pitäisi. Olen yhä heikko, mitä tulee moneen asiaan. Vähän kuin lastenvalvojan tapaamisessa viime keväänä, pidin vain suuni kiinni, vaikka sanottavaa olisi riittänyt. Musta ei vaan ollut tappelemaan, vaikka enemmän kuin mitään halusin tytön muuttavan kanssani. Toinen osapuoli, tytön isä, osasi vetää oikeista naruista. Manipulointiahan se harrasti, kyllä minä siitä nykyään tietoinen olen. Erot eivät aina mene niinkuin toivoisi. Niin, läheskään aina.

Edessäni lautasella komeileva pinaattikeitto jäähtyy, nyt on pakko syödä ja palata vaaka-asentoon hourailemaan itsekseni. Kiitos, kun luit ajatuksiani.

Ps. Bloggailu kännykällä ei oo mun juttuni, tää on älyttömän kömpelöä!