perjantai 27. joulukuuta 2013

time for some chicken soup

Mun jalkoihini sattuu. Nieleminen on kivuliasta ja ruokahalu on täysin kateissa.
Olen ollut kipeänä jo puolitoista viikkoa. Sopivasti jouluaattona olo oli taas hieman parempi, mutta nyt sitä ollaan taas vuodelevossa. Eilen aamupäivällä palattiin Tammisaaresta joulua viettämästä, tarkoitus oli mennä töihin ja tänään aamulla olisi mulla ollut terveyskeskuksessa verikokeet. Molemmat jäivät, olen vain maannut sängyn pohjalla, tuijotellut elokuvia ja juonut limeteetä. Tänäänkään en selviytynyt töihin asti, edes apteekkiin hakemaan särkylääkettä. Nyt jaksoin ottaa läppärin syliini tähän sängylle, ajattelin lukea taas monen päivän tauon jälkeen maailman uutisia ja tarkistaa mitä kaikkea Facebookissa on ehtinyt joulun pyhinä tapahtua. Maailman uutiset on nyt taas luettu, Facebookissa ei ollut tapahtunut mitään mullistavaa. 

Odotan innolla, että mitä mahdan saada päivälliseksi. Jack ja Lea viettivät monta tuntia kaupungilla ruokaostoksilla, nyt Lea nukkuu ja Jack häärii keittiössä. Vielä ei tuoksu ruoalta. Tai sitten nenäni on vain liian tukossa. Jälkimmäinen on hyvin mahdollinen vaihtoehto.


Nyt läppäri takaisin oikealle paikalleen, eli toimimaan mun telkkarina. Pari jaksoa Sinkkuelämää, joku leffa Netflixistä ja illan päätän  Rockylla. 

Kuva täältä
Dzii

lauantai 14. joulukuuta 2013

Railakasta lauantaita!


Täällä paistuu arepat ja taustalla soi Jackin vinyylit. Juon inkivääri-limeteetä ja odottelen maha kurnien illallisen valmistumista. Ruokaaa!


Oikein leppoisaa lauantaita toivotellen,
Dzii

maanantai 9. joulukuuta 2013

Ruokapäiväkirjalle aloitettu taas oma sivu
yhden klikkauksen päähän, sinne siis! :)


Dzii

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

gilipollas

Juttelin eilen pitkästä aikaa vanhan tuttuni kanssa. Keskustelun laatu oli taas sitä rataa, että muistinpa taas miksi en kyseisestä ihmisestä pidä. Itsekäs ja pahantahtoinen ihminen. Sellainen johon en oman tyttäreni haluaisi koskaan tutustuvan. 

Joillakin teistä saattaa olla samankaltainen ihminen tuttavapiirissänne. Se on se, joka on jo olevinaan aikuinen ihminen, mutta mieleltään yhä siellä teinivuosissa. Se on se, joka syöttää valheita aamupalaksi ja pompottaa "läheisiään" oman mielensä mukaan. Se on se, joka muuttaa kaverinsa asuntoon eikä maksa vuokraa. Se on se, joka on kavereilleen velkaa mielettömiä summia, se on se joka pettää kumppaneitaan. Se on se, joka varastaa ja on pelkkää puhetta. Säälisin moista, mutta kyseinen ihminen on tehnyt niin paljon pahaa kavereilleni ja mulle itsellenikin, että ei sellainen mitään säälipisteitä tarvitse. Varsinainen gilipollas. Varsinkin kun hänenlaiset ihmiset eivät osaa keskustella vetämättä muita ihmisiä siihen mukaan. Sellainen "kaikki muutkin on sitä mieltä" tyyli pitäisi suosiolla jättää sinne teinivuosien pariin, eikä lähes kolmekymppisenä vieläkin vedota muihin ihmisiin. Eivätkö omastakaan mielestä heidän omat mielipiteet riitä, vaan täytyy vedota siihen, että joku muukin olisi sitä mieltä? Oman mielipiteenhän pitäisi olla se tärkein, eikä muiden. 

Eilen tein kyseiselle ihmiselle selväksi, että nyt riitti mulle taas, en haluaisi kuulla hänestä enempää. No, tietenkin mua odotti aamulla kaksi viestiä - keneltäköhän. Voin vain kuvitella miten silmät kiiluen hän siellä odottaa että ärsyyntyisin lähettämistään viesteistä, se on sellainen ihminen joka oikeasti näyttää nauttivan tappelemisesta. En edes vaivautunut lukemaan niitä viestejä, ilmoitinpa vain, että en aio aikaani niiden lukemiseen tuhlata. Voin kuvitella sen pettymyksen määrän siellä, niin kovasti kun odottelee jotain vuosisadan tappelua. Olisi ehkä parempi ollut laittamatta mitään viestiä. No, eiköhän pointti mennyt noinkin perille. Mulla on aika paljon parempaa tekemistä vapaa-ajallani. Ikävämpi homma, jos toisella ei ole.

Että sellainen pikku aamun purkautuminen.. Enpäs olekkaan pitkään aikaan purkanut ärsyyntymistäni tänne. Tämä kaunis talvinen sunnuntai starttasi noin muuten kyllä ihan hyvin, aamupuurolla ja kahvilla.  Kohta minä ja Lea mennään aamusaunaan ja jossakin kohtaa lähetään kaupungilla käymään. Tänään vietetään tyttöjen päivää!

blackandwhite
❤ Prinsessa leikkikentällä.
Dzii

lauantai 7. joulukuuta 2013

Ruokapäiväkirja is back!

Oikein hyvää lauantaita vaan kaikille! Täällä ollaan nautittu ansaitusta pitkästä viikonlopusta syöden aivan älyttömän hyviä sapuskoja, tuijottaen leffoja + Serranoiden seitsemättä kautta ja ihastellen Lean päivittäistä oppimista. Oli meillä tuossa torstaina yövieraitakin! Tytöstä on tullut jo niin iso, että availee oviakin itsekseen. Tänään Jack koki mukavan yllätyksen vessassa, kun yhtäkkiä vessan ovi avautui ja sieltä takaa kurkkasikin pieni tyttö nimeltä Lea. :)

 Harmittaa, että menin täällä blogissa olleen ruokapäiväkirjani poistamaan ihan kokonaan. Niitä postauksia löytyy nyt enää vain luonnoksina, toki niitä voi vielä tuolta arkistoista kaivaa kun jaksaa. Tykkään ruokapäiväkirjoista, niin sellaisen kirjoittamisesta, kuin myös lukemisestakin. Joskus seurasinkin erästä ruokapäiväkirjablogia. Se oli ehkä pisin aika mitä jaksoin jotain blogia seurata ihan päivittäisellä tasolla. Tykkään toki lukemisesta ja tiedän paljon loistavia blogeja, mutta nettilukemiseni rajoittuvat yleensä lähinnä murha.info:n mysteeritarinoihin tai ihan vain uutisiin. Facebookissakin multa menee aina puolet jutuista aivan ohi, koska selaan statuspäivitykset arki-iltaisin yleensä vain ihan pikaisesti  ennen nukkumaanmenoa, puhumattakaan yksityisviesteihin vastaamisesta saman päivän aikana. Viikonloppuisin saatan viettää siellä hieman enemmän aikaa, mutta silloinkin yleensä vain 5 minuuttia kerrallaan. Musta on tullut huono FB-käyttäjä! Olen kuitenkin koittanut jo hieman selittää asiaa muillekin, ettei kukaan loukkaannu jos en heti ole vastailemassa. Ehkä jossakin kohtaa musta tulee taas aktiivisempi käyttäjä?

No jospa me nyt sitten aloitetaan se ruokapäiväkirja taas kerran.. Katotaan miten pitkään jaksan tällä kertaa! Tavoitteena olisi ainakin ensi kesään.

07/12/2013
Aamupala: neljän viljan puuroa voinapilla ja sokerilla, vesilasillinen monivitamiini poretabletilla, kupillinen Earl Greytä
Lounas: 2 palaa kuivakakkua, puolikas banaani, vettä
Päivällinen: spaghettia porkkana-porsaanliha-paprikakastikkeella, vettä
Leffasnacksit: poppareita, maalaissipsejä, mansikka-banaanijogurttia, vettä
Iltapala: kuumaa kaakaota, paistinpannulla paahdettu voikkari, puolikas banaani, 3 vaahtokarkkia



Vielä huominen lepoa ja maanantaina takaisin töihin ja arjen pariin! Ensi viikonloppuna kutsuu tämän vuoden viimeiset joululahjashoppailut. :)

Dzii

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Näinpä taas..

Juu eilinen päivä ilman mitään tekemistä muuttuikin tosiaan päiväksi, joka meni sitä edeltävien tapaan aivan liian nopeasti ohi. Tarkoituksenani oli tulla postailemaan Lean päiväunien aikaan, mutta meillä osoitettiinkin mieltä eikä suostuttu päikkäreitä nukkumaan ollenkaan. Siinä meni sekin mahdollisuus olla aivan rauhassa tietokoneella. Pahoittelut ohareista. Tänään taas sama tilanne; päiväunet kateissa, selvästihän tuota väsyttää mutta ei malta nukkua. Mikäs neuvoksi? Kohta on päivällisaika, ehkä se siitä sen jälkeen sitten nukahtaa. 

Päivällisaika tosiaan, kai pitäisi jo olla salaattia loihtimassa. Jos toinen tekee pääruoan, toisen vastuuksi jää salaatti. Niin meillä on menty aikalailla aina. 


Pidempiä kirjoitushetkiä odotellessa,
Dzii

perjantai 29. marraskuuta 2013

Käykö täällä vielä joku..?

Teistä vähintään joka toinen varmasti tietää, miten joskus aika tuntuu menevän niin nopeasti, ettei oikein mitään ehdi edes tekemään. Siltä mustakin nyt tuntuu. Kiireiseltä. Aivan liian kiireiseltä. Nytkin kello lähenee taas puoltayötä, odottelen arepojen valmistumista, sitä että pääsen maha täynnä nukkumaan ja ehkä huomenna ehdin taas hetken hengähtämään. Löysin tänään aitoa ja oikeaa harina P.A.N maissijauhoa keskustan Deli marketista. Se oli oikein mukava ja sydäntä lämmittävä yllätys näin masentavien kelien ja suomalaiseen ruokaan (jälleen kerran) kyllästyneenä. Nyt tiedänkin minne täytyy jatkossakin mennä ostoksille.  

Ehdinpä taas kerran vain kääntymään tietokoneella, nyt onkin ruoka valmista ja nukkumaankin pitäisi ehtiä ennen huomista. Vielä viikonlopun kunniaksi loistobiisi, huomenna ajattelin kuulkaas tulla kirjoittamaan oikein kunnon postauksen. Huomenna pitkästä aikaa päivä ilman minkäänlaista menoa.


Huomiseen,
Dzii

lauantai 26. lokakuuta 2013

Mustikkamuffinsilta maistuva tee ei jätä kylmäksi

Lea ja Jack lähtivät kaupungille, jäin yksin kotiin. Lämmitin aamupalalta kattilan pohjalle jääneet puurot ja keitin vettä teetä varten. Hain makuuhuoneesta kasan lehtiä ja pinosin ne olohuoneen pöydälle. Teen ja puuron valmistuttua istahdin viime viikolla hankitulle sohvallemme lukemaan kerran jo plärättyjä lehtiä. Näitä home alone hetkiä tulee niin harvoin, että piti oikein kynttiläkin laittaa palamaan, luomaan hieman tunnelmaa. Pienistä asioista kuuluu nauttia, niin tein minäkin. Aamulla olin jo ehtinyt pesemään kylpyhuoneen ja moppaamaan lattiat, puhdas koti tuntuu hyvältä. 

Puurot ja mustikkamuffinssilta(!!!!! rakastuin)  maistuvan teen ehdin jo tovi sitten nauttia, edelleen istun tässä sohvalla, teki taas pitkästä aikaa mieli päivitellä blogia ja kuunnella hieman Buena Vistaa. Kohta pikkuneiti ja Jack varmaan jo palaavatkin, mutta siihen asti aion pysyä tässä sohvalla, ihan mukavaa tämä tällainen laiskottelu itsekseen. Viikonloput ovat muutenkin meillä pyhitetty vain laiskottelulle ja pienistä asioista nauttimiselle, arkena on ihan tarpeeksi häslinkiä ja paikasta toiseen juoksemista. Meillä on pöpöt riehuneet viime aikoina, tällä hetkellä mulla ja Lealla on molemmilla keuhkoputkentulehdukseen antibioottikuurit meneillään. Kipeily on aina inhottavaa, mutta eiköhän me taas ensi viikolla olla ihan kunnossa. 

Mä en koskaan ole ollut vitamiinilisiä ottavaa sorttia, mutta reilu viikko sitten ostin monivitamiiniporetabletit auttamaan selviämään synkästä talvesta. Nyt saadaan sitten miekkosen kanssa jos jonkinmoista vitamiinia aamuisin lisinä, Lealla on  perus D-vitamiinit.  

Mulla on nyt puolisentoista kuukautta työssäkäymistä takana ja ollaan jo alettu miettimään jatkoa. Aivan loistavaahan olisi, jos itse voisin pysyä työelämässä ensi syksyyn asti, jolloin miehen suomenkielenkurssi loppuu. Jos kaikki menee aivan suunnitelmien mukaan, niin mies saisikin sitten jostain duunia ja itse voisin palata kotiin ja nauttisin niistä viimeisistä kuukausista mitä tytön kanssa pystyisin olemaan lastenhoidontuen turvaamana. Jos ei siihen mennessä mitään hurjia lakimuutoksia tule, niin voisinkin tosiaan silloin olla sen reilut puoli vuotta Lean kanssa kotosalla, kunnes mittariin tulee kolme vuotta. Ensi talvi olisikin sitten taas loistava ajankohta Margarita-lomalle kyläilemään anoppilassa. Näkisivät Venezuelan sukulaisetkin meitä taas pitkästä aikaa. Ja me heitä. Ja niitä ihania maisemia. Oi niitä rantojahan tässä tulee oikein kunnolla ikävä. Tähän on ihan hyvä lopettaa tämä postaus. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Dzii

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

09/10/13

Aamu starttasi mustikkajogurtilla ja karamellin makuisella rooibos-teellä. Aamu väistyy päivän tieltä, jolloin lounaaksi nautitaan spaghettia nakki-pekonikastikkeella. Aurinko leikkii kuurupiiloa pilvien piilottamana, toivon tuon leikin loppuvan ennen töihin lähtöä. Eilen oli pilvistä, haluisin nauttia auringosta. Pidän kyllä syksyn väreistä, monivärisistä puista ja kesän kiireettömyyden väistymisestä ja arjen alkamisesta. Pidän muutoksista. Eilen järjestelin makuuhuoneen uuteen järjestykseen. Uusi ilme, fresh fiilis.  

Nyt on keskiviikko, uusi päivä, jonka toivon tuovan hyviä fiiliksiä. Istun keittiön pöydän ääressä, Lea sylissäni istuen ja kiemurrellen, käsivarttani halaillen. Hyvältä näyttää ainakin tähän asti. Päivän ohjelmistossa on käynti verovirastossa, Lean vienti hoitoon ja ilta meneekin töissä. Koko päivä aikaa tapahtua vaikka mitä.


syksy
Niin se syksy taas tuli! / © Dzii

Dzii

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Alkaa rullat pyörimään..

Dziin työpaikka 
Jackin opiskelupaikka 
Lean päivähoitopaikka 

35626_408873474058_5222106_n
Thumbs up! / Carrer dels Còdols , Barcelona 2010 / Dzii

No nyt alkaa rullat pyörimään oikein kunnolla! Viime viikolla aloitin duunit ja ensi viikolla alkaa Jackilla koulu- ja Lealla päiväkotikuviot. Jackin suomenkielen opiskelut kestävät vuoden verran, eli ensi syksynä pitäisi sitten olla astetta paremmat valmiudet työelämään täällä Pohjolassa.  Päästään mekin pikkuhiljaa ns. tavalliseen arkeen.. Huomenna mennään tutustumaan pikkuneidin hoitopaikkaan. Vähän meinaa jo tulla tippa linssiin. :') Äitin vauva on jo niin iso tyttö!

Toivottavasti alkaisi nyt taas liikenemään hieman aikaa ja energiaa tälle kirjoittelullekin.
Nytkin on taas pakko mennä unimaille, Nukku Matti jo kolkuttelee, mutta piti päästä jakamaan ilouutiset.. Kauniita unia!

Dzii

perjantai 13. syyskuuta 2013

Hopeareunus kadoksissa

Miten tätä aikaa on taas näin paljon kulunut sitten viime postauksen? 

Ihan hirveästi on ainakin ajatuksia taas ehtinyt kertymään. Nyt pitäisi taas koittaa päättää, että mistä lähden päätäni purkamaan. 

Elämä on siitä jännää, että koskaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Mitä kummallisimpiinkin asioihin ihminen voi tottua, jos tilanne sitä vaatii. Tai elämä siihen suuntaan vie. Tai itse ohjaa omaa elämäänsä. Tai antaa jonkun muun viedä mennessään.. Koskaan ei pitäisi ottaa asioita itsestäänselvyyksinä, aina pitäisi muistaa nauttia, rakastaa, vihata ja kaivata. Muutokset tekevät hyvää, oli kyse sitten sisustuskärpäsen puremasta tai jostain isommastakin. Muutokset shokeeraavat, vaikka suurimmastakin pitäisi löytää jotain hyvää. Pilven kaunis hopeareunus. Miksi sen hopeareunuksen löytäminen on joskus niin pirun hankalaa? Tällä hetkellä omat pilveni näyttävät pikemminkin lähenevältä ukkosmyrskyltä, joka on vain pakko kestää, että pääsee taas nauttimaan poutasäästä. 

Nauttimista kaipaan. Kaipaan sitä tunnetta, kun kaikista pienistäkin asioista oikeasti nautti. Arvostaminen ja nauttiminen eivät ole sama asia. Arvostava on tyytyväinen, nauttiva on onnellinen. Olenko siis onneton? 

Kaipaan muutoksia, monenlaisia. Asunnon valmiiksi saaminen tulee kestämään vielä monta kuukautta, mutta työpaikan saaminen saattaa olla jo hieman lähempänä. Huomenna pääsen työhaastatteluun. Jännittää. Vielä kun päättäisin, että mitä pistän päälleni. Löytyyköhän multa kaapista housuja, joihin ei olisi läikkynyt maitoa tai iltapuuroa? Olen Suomeen paluun jälkeen laihtunutkin nelisen kiloa, menenpä siis lökäpöksyissä. Pian pitäisi varmaan käydä housuostoksilla. Ja ehkä lääkärissäkin, jos ei painon putoaminen pysähdy.

Myrskyisimmänkin päivän pelastaja Prinsessa Lea on taas kasvanut aivan älyttömästi. Nukku Matin kolkutellessa neiti pistää pään sivulle kallelleen, katsoo syvälle silmiin valloittavilla silmillään ja kämmeniin päätä nojaten sanoo "mmmm". Siinä vaiheessa tietääkin sitten etsiä tutin, napata Lean kainaloon ja mennä iltapesun kautta nukkumaan. Ei nimittäin ole kauhean harvinaista, että itsekin nukahdan siinä varmistaessa, että tyttö saa unenpäästä kiinni. Varsinkaan niinä iltoina, kun meillä soi Mozart tytön unimusiikkina. 

Nyt ajatukset lähtivät liikkeelle, mutta Nukku Matti tuli muistuttelemaan, että huomenna on työhaastattelu ja tähän aikaan pitäisi jo olla unimaailmoissa.

lea22
Kukkuu! Terveisiä chikichikalta. / August 2013 

Kiitos lukemisesta. 

Dzii

tiistai 20. elokuuta 2013

Päivän sanomat

Ensimmäistä videota katsoessani vierähti poskelleni pari kyyneltä, eikä ne kyyneleet kovin kaukana olleet tuota toistakaan katsoessa.. Sanomaa löytyy, varautukaa herkistymiseen.





Dzii

maanantai 19. elokuuta 2013

Buena Vista Social Club..

.. Starttaa viikon rytmikkäästi!


Nauttikaa, olkaa ulkona, viettäkää aikaa hyvässä seurassa, syökää hyvin ja muistakaa levätä. Kaikille opiskelu- ja työelämään tällä viikolla palaaville lähetän kourallisen ahkeruutta ja reipasta mieltä! Dzii palaa taas loppuviikosta!

Dzii

lauantai 17. elokuuta 2013

Oma koti ja hyvä fiilis



Oman kodin pitäisi olla paikka, jonne on aina hyvä tulla. Omassa kodissa pitäisi pystyä olemaan oma itsensä, oma koti on parhaimmillaan maailman paras paikka.

Muutto takana ja vielä neljä vuorokautta sitten tyhjillään ollut asuntomme näyttää jo yllättävän kotoisalta. Haluaisin esitellä uutta kotiamme kivoin kuvin, mutta olen yksinkertaisesti liian laiska. Tässä on ollut sen verran meininkiä ja uuteen totuttelemista nämä viime päivät, että kuvaileminen ei kauheasti ole pyörinyt mielessä. Tiistaina saatiin roudattua lähes kaikki tavarat vanhalta kämpältä, keskiviikkona haettiin sieltä vielä meidän säkkituolimme täyttämään sohvatonta olohuonettamme. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.. Keskiviikko oli kuitenkin yllättävän rento päivä; järjesteltiin tavaroita, käytiin ostoksilla ja järjesteltiin taas hieman lisää. Nyt on kiinteä netti tulossa ja H&M:stäkin löytyi kaikenlaista kivaa patalapuista Lean uuteen ruokalappuun. Kaupungillehan ei mieheni mene levykaupassa käymättä, joten niitä se sitten meni taas kiertelemään, jonka aikana minä ja Lea oltiin Anttilassa metsästämässä kivoja juttuja. Kivoja juttuja löytyikin - nimittäin kaveripariskunta extempore ostosreissulla. Musta on aina super kiva törmätä kivoihin ihmisiin sattumalta. Jää hyvä mieli koko päiväksi. 

Lea arvostaa  isoa olohuonetta, jossa voi juoksennella kompastelematta jatkuvasti. Kerrankin on tilaa telmiä. Sauna on jo (tietenkin) korkattu ja hyväksi todettu. Omasta mielestäni on luksusta omistaa iso sänky.

Jälleen kerran ollaan Lean kanssa tyttöjen kesken kotona, kun mies ahertelee Ekenäsissä. Me ollaan jo alettu tottumaan tähän tyttöjen keskeiseen aikaan, enkä mäkään enää pelkää (ainakaan yhtä paljoa..) iltaisin, että kohta joku psykopaatti murtautuu tänne tai tapahtuu jotain muuta yhtä todennäköistä.... Hetki sitten olin saunomassa,  arvostamassa tätä omaa aikaa, nyt kun Leakin on jo yöunilla. Nyt ajattelin pistää leffan pyörimään, täyttää kahvikupin mustikkajogurtilla ja nauttia omasta ajasta hitusen lisää.  Hyvää viikonloppua kaikille!




Tämän illan leffa on varma valinta, jonka löysin DVD:nä meidän lähiärrältä. Käytiin katsomassa kyseinen pätkä Barcelonassa Gracian Verdi-leffateatterissa pari vuotta sitten, silloin kun mulla oli vielä masussa pieni asukas. Cines Verdissä liput ovat ihan kohtuuhintaisia, kuudestä yhdeksään uroa. Löytyy leffoja dubattuina ja alkuperäiskielillä. Se on muuten täyttä puppua, että Barcelonassa olisi vain yksi alkuperäiskielillä leffoja näyttävä leffateatteri. :)

Dzii

sunnuntai 11. elokuuta 2013

let´s twist again

Rokkoilut on rokkoiltu, mutta koitetaan yhä vielä vältellä muita pieniä lapsia Lean kanssa kulkiessa. Nyt kun tietää miten kettumainen tauti se on, en halua että muut lapset/vanhemmat joutuvat sitä käymään läpi ainakaan mun oman ajattelemattomuuteni vuoksi. Mä en edes tiennyt koko vauvarokon olemassaolosta, ennenkuin Lea alkoi reilu viikko sitten sairastelemaan, ja silloin kylässä ollut kaverini totesi, että hänen lapsellaan (jonka kanssa hän edellisenä päivänä oli tullut meille) oli se juuri jonkun aikaa aikaisemmin. Ei kaverini varmastikkaan tahallaan sitä ollut kertomatta aikaisemmin, mutta kun ei  sitä välttämättä osaa ajatella, että vaikka ne näppylät olisivat jo kadonneet, voi se yhä tarttua muihin lapsiin. Ja nyt kun itse sen tiedän, haluan toimia muita pienokaisia ja heidän vanhempia suojellen. Kipeä lapsi on aina niin surullinen näky. :/

chikimusika
Kaikesta huolimatta meillä voidaan jo ihan super hyvin! Eiku jukeboksi  päälle ja twistaamaan. :)
Dzii

tiistai 6. elokuuta 2013

Vauvarokkoilua

Näin pienen lapsen (tai ehkä ihan minkä ikäisen tahansa) vanhempana ikävimpiä päiviä ovat ne, kun lapsi on kipeänä. Uni ei tule, ruoka ei maistu ja kovasti kiukuttaa ja itkettää. Ainoa hyvä paikka on äitin sylissä. Äitiähän ei voi edes vessaan päästää yksin ilman hurjaa itkukohtausta. Edellämainituista osa saattaa koskea ihan meitä vanhempiakin. :) Meillä kärsitään tällä kertaa vauvarokosta. 

Vauvarokkohan on aivan tavallinen ja itsestään ohi menevä tauti, mutta ei se tee kipeilystä yhtään sen helpompaa, kenellekään meistä. Tietenkään. Kuume nousi perjantai aamuna, ruoka ei maistunut ja koko ajan kiukutti. Päivän mittaan olo koheni, mutta illalla kuume taas nousi. Levotonta yötä seurasi lauantai, jolloin taas sama kaava toistui: päivällä hieman parempi, illalla kamala. Tuota jatkui maanantaihin, jolloin kauhukseni huomasin, että nythän sillä neidillä on jotain näppylöitäkin! Vaaleanpunaisia suurehkoja laikkuja ja pieniä pisteitä kaikkialla. Siinä kohtaa heräsi oma epäilys vauvarokosta, lekurille lähdettiin vielä varmuuden vuoksi. Ja niinhän se oli kuten epäilinkin, rokkoilua täällä. Kuumetta ei onneksi sunnuntai-illan jälkeen ole enää ollut. 

Muutto on ensi viikolla. Tänään kävin hakemassa meille uuden maton ja Jack pysyi kotona Lean kanssa. Samalla reissulla ostin Lealle Hello Kitty tabletin huomenna kotiin saapuvaa syöttötuolia varten. Aikaisemmin päivällä Jack kävi ruokaostoksilla ja minä pysyin Lean kanssa neljän seinän sisällä. Huomenna Jack lähtee pankkiin ja me tytöt jäädään kotiin. Siitä sitten vuoron vaihto, kun mun pitäisi käydä hakemassa Vaihtoringin kautta löytämäni punainen syöttötuoli Lealle. Torstaina saataisiin kyyti Ikeaan ja takaisin, mutta saa nähdä pitääkö se siirtää ensi viikolle. Ikea on sellainen paikka, jonne meidän kuitenkin täytyy yhdessä mennä päättämään mitä mukaan lähtee, koska sieltä sitä tavaraa kuitenkin tulee niin paljon mukaan. Viikonlopuksi Jackin olisi tarkoitus mennä töihin, joten minä ja Lea vietetään taas viikonloppu ihan kaksin.

Pikkuhiljaa ollaan saatu kaikenlaista kivaa uutta asuntoa varten. Pientä krääsää on jo omasta takaa, mutta esimerkiksi sänky, pesukone, ruokapöytä+tuolit ja taulutelevisio saadaan äitini kautta. Facebookin kautta löytyi ilmaiseksi Ikean musta LACK apupöytä ja hassu cd-teline. Eiköhän me ihan kiva koti saada tehtyä. :)

IMG_4808

Dzii

torstai 1. elokuuta 2013

thumbs up!

IKEA ja kirpputorit here we come! Asunto löydetty , vuokratakuu maksettu , sähkösopimus tehty  ja vuokrasopimus allekirjoitettu ! Alle kahden viikon päästä päästään noutamaan avaimet uuteen kotiin. 

Kuva

Lisää hyviä uutisia?
Siinä uudessa asunnossa on S A U N A! Lauantaina Jackilla on hygieniapassikoe ja kahden viikon päästä suomenkielenkurssin alkutesti! Huomenna saadaan yövieraita Tampereen suunnalta ja ensi viikolla mennään shoppailemaan uutta kotia varten! Jes, jes, JES! 

Kauniita unia ja loistavaa torstaita toivotellen,

Dzii

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Ex blondi ja sen uudet meikit

Hyvä päiväkirja, tänään oli kiva päivä! Käytiin hoitelemassa asioita ja pääsin hieman shoppailemaankin: Ruokakauppareissun lisäksi löytyi täältä Lealle sukat, aito ja alkuperäinen View-Master ja vähintään 25 vuotta vanha supercool ufoa kuljettava pikkuauto. Minäkin kun niin kiltti ja ahkera tyttö olen ollut, pääsin kurkkailemaan Sokoksen meikkiosaston antia. Löytyihän sieltä sitten tällaiset:


Kuvat täältä ja täältä

Musta on aina hauska tarkistaa, että mitä kaikkea googlaamalla mun blogiini on päädytty. Äsken piristi huomata, että joku oli googlannut blogini vanhaa nimeä, "Terveisiä Barcelonasta". Onkohan mua kaivattu, vai etsikö googlailija jotain muuta? Anyways, valitettavasti enää ei tule kuulumisia Barcelonasta. Nyt ollaan Suomessa ja tehdään parhaamme, että saadaan mukava elämä täällä. Kohta loppuu väliaikaisen asuntomme vuokrasopimus ja pian alkaa taas olla kiire saada uusi katto pään päälle. Kovasti on taas tullut läheteltyä hakemuksia, luulin asunnon löytymisen oleva paljon helpompaa. Reilu kuukausi aikaa, aika rientää. Ei taideta enää saada jatkettua vuokrasopimusta, vaan se lähtö on ihan todellista, jossain tuolla aivan kulman takana.

Mä haluaisin kodin parvekkeella, mieluiten isolla kylppärillä ja kolmella huoneella. Haluan Lealle oman huoneen, jonne mahtuu kaikki pikkuneidin pehmolelut, pikkuautot, kirjat ja nuket.. Haluan hommata meille huonekaluja! Haluan aloittaa puhtaalta pöydältä, ilman kenenkään muun tavaroita. Nyt me nukutaan vuokranantajan vuodesohvalla ja telkkarikin oli täällä jo valmiina. Meidän oma sänky on ollut viimeiset 3kk äitini pakettiautossa, koska tänne sitä ei ollut järkeä raahata. 

Jos Sinä hyvä lukija satut tietämään vapaasta/vapautuvasta kolmiosta Turussa/Kaarinassa/Raisiossa, otathan minuun yhteyttä. :)


tolkis2
Ps. I'm no blondie! Värjäsinpä sitten hiukset. :)
Dzii

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Päivä käyntiin Bobilla!

"..Sun is shining, and the weather is sweet.."

Tampereen vahvistus tuli tosiaan eilen ja tänään päivän ohjelmassa piknik(jossain?) ja illalla A Nightmare on Elm Street 1-5 leffaputki!


Dzii

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Stressiä karkuun unimaailmoihin

Täällä me taas ollaan, minä ja Lea, ihan vaan tyttöjen kesken. Tänään ollaan kahdestaan, huomenna saadaan eräs mukava tyttönen tänne kyläilemään - all the way from big big Tampere! Jack lähti aamujunalla kohti Tammisaarta. Sen olisi tarkoitus aherrella siellä maanantaihin asti, ja palata sitten kotiin juhlistamaan meidän hääpäiväämme. 

married2
15.07.2011 
On uskomatonta, miten näin pieni ihminen voi stressata niin kovasti. Musta tuntuu, etten muuta olekkaan viime aikoina tehnyt, stressannut vain. Välillä tekisi mieli paeta jonnekin kauas lämpimään, keinolla millä hyvänsä. Unohtaa arjen huolet ja lykätä niitä edemmäs. Margaritalla se onnistui oikein hyvin, aina vuoden vaihtumiseen asti, siihen kun Suomeen muuttaminen lähestyi uhkaavasti ja piti alkaa asuntoa metsästämään. Aina se stressi löytää, minne ikinä meneekin. Salakavalasti vain muuttaa muotoaan.

On ihmisiä, jotka eivät stressatessaan saa unenpäästä kiinni. Musta taas on viimeaikoina tuntunut, että juuri se stressi on tuudittanut mut uneen - joka hitsin ilta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Varsinkin nyt kun ollaan jo yli kolme kuukautta täällä oltu ja silti vielä taistellaan virastorumbailemalla, pää on ollut niin painavana, niin täynnä kysymysmerkkejä ja laskutoimituksia, että illan hämärtyessä ei kovin kauaa pidä makoilla sängyllä, kun jo olenkin jossain aivan muualla. Ei yksinkertaisesti vaan jaksa pysyä hereillä, nukkuessa pääsee hetkeksi pakoon todellisuutta. Sama homma suihkussa, virtaava vesi rauhoittaa hetkeksi. Olisipa kivaa, kun voisi joskus viettää päivän vain nukkuen ja käyden suihkussa. Kylpeminenhän olisi vielä astetta parempi vaihtoehto suihkuun verrattuna, sehän olisi aivan luksusta. Ammeellista asuntoa odotellessa. Lean muoviseen ammeeseen taidan olla hieman liian iso.

Mulle on tullut aamurutiiniksi postiluukun kolahtamisen odottaminen, kolahduksen jälkeen eteiseen juokseminen ja pettyminen, kun ei taaskaan ole tullut tärkeitä kirjeitä perille. Eipä muuten Venezuelan pakettiakaan, jonka Jackin äiti lähetti jo pari kuukautta sitten. Tänään se postiluukku taas kolahti oikein kunnolla, päivittäiseen tapaan juoksin ovelle ja siellä odotti kirjekuori ilman lähettäjän nimeä. Sisältä löytyi lorukirja Lealle, ja kirje maailman ihanimmalta Veeralta. Päivä oli heti pelastettu. ♥ Reilu vartti kirjeen saapumisen jälkeen sain puhelun Kelan työntekijältä, joka soitti ilmoittaakseen, että Jackin kaikki paperit ovat nyt kunnossa. Voi tätä riemun määrää! Taas keveni stressi. Huomenna voisi Tampereen vahvistuksen kanssa ostaa valkkaripullon ja kilistää lasillisen verran asioiden järjestymiselle. 


tolkis2

Postauksen inspiroivina kappaleina toimi tällä kertaa
Frank Sinatra - That's Life
Cat Stevens - Lady D'Arbanville
Frank & Nancy Sinatra - Something Stupid
Cat Stevens - Wild World
Bob Dylan - Lay Lady Lay
Nancy Sinatra - Bang Bang
..

Dzii

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Hyvää alkanutta viikkoa!..

..Myös perheen pienimmille! :)



Dzii

Aurinkoa ja postia kaivaten, Dzii.

Missä on aurinko ja Kelan kirje? Koko aamun ja alkaneen päivän on taivas ollut aivan harmaana, eikä Jackin työmarkkinatuen papereita ole vieläkään näkynyt. Ensi kuussa sillä alkaa työvoimatoimiston suomenkielenkurssi ja nykyistä vuokrasopimusta saatiin pidennettyä kuukaudella. Kiitos Facebookin, varasin äsken leluja Lealle ja nyt odotan omistajan vastaavan, että mitä haluaa vaihdossa. Jack on Tammisaaressa auttamassa mun isosiskoa, joka avasi tänään sinne kahvila-ravintolan. Minä ja Lea ollaan eilisestä asti vietetty tyttöjen aikaa kotosalla.


Kovin kutsuva tuo sää ei nyt tänään ole, mutta kaupassa pitäisi käydä ja postiakin lähettää. Kaupasta pitäisi ostaa porkkanoita ja banaaneja, postia lähtee Kelaan ja Venezuelan Suurlähetystöön. Kela olisi keskustassa, mutta tänään ei kykene. Me tytöt pysytään tänään vaan meidän omilla huudeilla.

leablack
Lealla oli tärkeä bisnespuhelu meneillään.

Dzii

torstai 4. heinäkuuta 2013

04/07/2013

Mä olen aivan koukussa Facebookin Vaihtorinkiin! Noin kuukausi sitten tein ensimmäisen vaihdon, ja tähän mennessä olen saanut kyseisen ryhmän ansiosta lasten turvaistuimen(automatkoilla käytettävä), topin, Sex and the City 1&2 leffat, pitkähihaisen paidan, seitsemän tuoppilasia, tunikan, neljä litraa maitoa, mekon, vessapaperirullapaketin, karkkipussin ja vihreän mehukattikannun. Että kiitos vain kaikille! Itse olen vaihtoa varten antanut/ostanut tupakka-askin, vehnäjauhopaketin, yhden vanhoista topeistani, litran mansikoita, suklaalevyn, muutaman kaapissa lojuneen DVD:n, meidän reissussa matkanneen kantorepun ja Lean pienet kengät. Ensi viikolla pitäis hakea uusi mekko, vaihtuen jäätelöpakettiin. Ei ollenkaan paha. :) 

Googolplexin radiomainos projekti eteni hurjaa vauhtia; äänitykset ja editointi hoidettu, droppi lähetetty ja tästä päivästä lähtien sitä pääsee muutkin kuulemaan.

 Patistelenpa siis vielä kerran teitä
tuonne kuuntelemaan mahtavaa musiikkia ja Dziin droppia. 

kukkia

Dzii

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Keskiajan Markkinat Turussa

Tänään tuli vierailtua keskiaikaisissa tunnelmissa! Käytiin ihastelemassa, ihmettelemässäm näpräilemässä ja hieman ostelemassakin kaikenlaista. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja kivaahan meillä oli. Markkinoilta löytyi herkkuja makeasta suolaiseen, makeista omenoista possunlihaan. Hinnat olivat tietenkin silkkaa ryöstöä, esim. minikokoisesta hot dogista 3,5€ ja muikuista 8. No mutta, kesästä nauttiva suomalainen ei hintoja katsele, vaan ostaa mitä mieli tekee. ;) Joku fiksu oli tosin pystyttänyt markkina-alueen ulkopuolelle hodarikojun huomattavasti edullisemmilla hinnoilla - siinä on bisnesvaistoa parhaimmillaan. Näytti kauppa käyvän aika vilkkaasti.

IMG_4410

leaIMG_4404 













IMG_4409

IMG_4418IMG_4417
























Dzii

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Googolplex soimaan!

Mitä parempi taustamusiikki, sitä parempi postaus. Kaikista tylsimmät/jäykimmät postaukset olen kirjoittanut täydessä hiljaisuudessa, kaikista parhaita kirjoittaessani olen kuunnellut mahtavia kappaleita. Viime aikoina tuona mystisenä luovuuden vapauttajana on toimineet muunmuassa Nancy Sinatran, Devendra Banhartin ja Gotan Projectin lukuisat mahtavat kipaleet. Usein Johnny Cashinkin upeilla kappaleilla on jotain tekemistä postauksieni kanssa. 

Musiikilla on valtaa, musiikki ihastuttaa ja vihastuttaa. Radioasemia on hirveän monenlaisia ja kohta Dziitäkin kuullaan yhdessä lukuisista. Orlandossa, Floridassa toimiva radioasema Googolplex! radio pyysi mua tekemään heille suomenkielisen dropin, maximissaan muutamankymmenen sekunnin pituisen mainoksen, jossa kutsun ihmisiä kuuntelemaan kyseistä asemaa. Ehdottomasti kivoin projekti pitkään aikaan!

Espanjankielinen Googolplex! Radio soittaa monipuolisesti kaikenlaista musiikkia teknosta heviin, unohtamatta tietenkään glamiä tai espanjankielistä rokkia. Todellakin suosittelemisen arvoinen!


Dzii


sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Gotan Project after Gotan Project

Enjoy the music, enjoy summer 2013, enjoy life.




Dzii

Juhannus 2013

Suomi se sitten jaksaa yllättää. Tällä kertaa ihmetystä aiheutti Turun joukkoliikenne näin juhannuksen aikaan.

Täällä katkesi lähes kaikenlainen Turun sisäinen bussimatkailu perjantaina kello kahdelta, jatkuen aina eiliseen kello 16 asti. Kuulemma viime jouluna oli sama juttu, mutta sen joulun vielä ymmärränkin. Mutta onko se juhannus nyt sitten oikeasti niin tärkeä pyhäpäivä, että bussitkaan ei kulje lähes vuorokauteen laisinkaan? Ettei olisi voinut vain esimerkiksi harventaa bussivuoroja?  En tiedä itkeäkö vai nauraa, kun tuota miettii. Ihme touhua, sanon minä, VAIKKA kyllähän ne bussikuskitkin loman ansaitsevat, varsinkin tässä meidän koti-keskusta reitillä usein ajava poikkeuksetta hyväntuulinen herrasmieskuski, joka viimeksikin toivotteli "Hyvää tuulista päivää!" Ihana arjen sankari!
Me aloitettiin juhannuksen juhliminen jo torstai-iltana. Lean mentyä nukkumaan linnottauduttiin parvekkeelle, juotiin parit banaani- ja mustikkavodkashotit ja rupateltiin kaikesta maan ja taivaan välillä. Kateltiin mun koneelta kuvia Leasta synnytyslaitoksella ja päiviteltiin miten paljon tuo neiti onkaan taas kasvanut ja miten aika onkaan mennyt niin hirveän nopeasti! Kyllä siinä ihmetellessäkin meni taas pari-kolme tuntia ihan lentäen.

167964_500186054058_7350883_n
San Juan 2010 / La Barceloneta, Barcelona

Perjantaina saatiin vieraita ja grillattiin/syötiin kotipihalla, palattiin kotiin, Lea meni päikkäreille ja siinä hiljaisuudesta ja omasta ajasta nauttien leivoin suklaakakun. Ilta meni rauhallisesti kotisohvalla syöden suklaakakkua ja kotiinkuljetuksella tilattua pizzaa, juoden aivan liikaa kokista ja tuijottaen harvinaisen huonoa juhannusaaton tv-tarjontaa. Lauantaina matkahan sitten jatkui bussittoman ajan päätyttyä kohti uusia seikkailuja. Mentiin viettämään juhannuspäivän iltaa Lean kaverin Manun perheen luokse. Juhannuksen perinteitä kunnioittaen grilli laitettiin kuumaksi, ruoat kypsymään ja mahat täyteen. Tänään palattiin takaisin kotiin ja huomenna kutsuu taas arjen tylsät tehtävät.

 Tylsistä arjen askareista viis, sillä alkavalla viikolla pitäisi myös postin joukossa tulla Serranon Perheen 1-4 tuotantokaudet ja 20€ lahjakortti H&M kauppoihin. Pääsen verestämään raskausajan muistoja (uudemmille lukijoille tiedoksi, että katsoin lähestulkoon koko raskausajan repeatilla Serranon Perhettä ilman tekstitystä, että saisin korvattua olemattoman sosiaalisen elämän espanjankielen treenaamisella,hehe ) ja ostamaan Lealle jotain kivaa henkan ja maukan alemyynneistä. Neitoselle alkaa jo melkein kaikki vanhat kuteet käymään pieniksi, housuista tulleet capreja ja pari napapaitaakin löytyy.  Pian täytyy mennä hieman pidemmälle shoppailureissulle täydentämään koko perheen vaatevalikoimaa.. Viime torstaina sain Facebookin Vaihtoringin kautta itselleni uuden tunikan. :)

IMG_4305
Juhannus 2013 / Harittu, Turku

Dzii

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Life happened

Tiistai 18.06.2013 ja jälleen kerran aurinko paistaa, Lea nauttii päiväunistaan ja Dzii tutkii työpaikkoja miehelleen. Olen onnellinen, yksinkertaisista asioista kiitollinen ja innolla odotan tulevaa. Elämä on kaunista, vaikka viime viikonloppuna kaapista ei enää löytynytkään vehnäjauhojen lisäksi kauheasti enempää. No, oli siellä puuroa. 

Huomenna on Jackin palaveri työkkärissä, ylihuomenna pääsen tapaamaan ystävää monen vuoden takaa. Yksi parhaista asioista Suomeen palaamisessa on juuri tämä, kun saa tutustua vanhoihin tuttuihin, kavereihin ja parhaisiin ystäviin uudelleen. Pikkuhiljaa alkaa valkenemaan, että kenen kanssa sitä nykyään on jotain yhteistä, kenen kanssa näin vanhempana ja ehkä hieman viisaampana haluaa viettää aikaa, kehen haluaa tutustua paremminkin ja kuka saa mut tänä päivänä kikattamaan. Olen onnekas, jopa kymmenen vuoden takaisen ystävyyssuhteen olen päässyt jälleen herättämään henkiin. Eilen tuo vanha leikkikaveri kävi meillä kylässä ja jätti meille herkkusuille porkkanakakun syötäväksi. Eikö se niin ollutkin, että tie vanhan ystävän sydämeen käy vatsan kautta? ;) Sama homma on niiden vanhojen tuttujen kanssa, joiden kanssa tuntuu nyt olevan paljon enemmän puhuttavaa ja yhteistä, kuin joskus vuosia sitten. Tutuista tullut kavereita, vaikkakin jotkut vanhoista kavereista ovat nykyään vain tuttuja. Musta se on silti aika hienoa, elämä muuttuu, asioita tapahtuu, life happens.

Nyt nauttimaan herkullisesta lounaasta(vai onko nyt päivällisaika?), nimittäin

uunimakkarasta ketsupilla, pippurisekoituksella ja Emmentalilla
riisistä sipulilla
galia melonista
ja jääkylmästä vedestä juomana


Kiittäen lukijoita lukemisesta,
Dzii

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Perjantai-illan KISS


Täällä jatketaan asunnon metsästämistä ja ensiviikkoisen kotoutumispalaverin odottamista. Ajat ovat jännät, katotaan mitä meille täällä Suomessa nyt sitten oikein käykään. Vajaat kolme kuukautta ollaan jo selvitty suht ehjin nahoin. :) Superia viikonloppua kaikille, minäpä valitsen nyt leffahyllystä jonkun hyvän pätkän ja annan sen tuudittaa itseni uneen. Alkuviikosta tulee taas kunnon postaus. 

Sitä odotellessa,
Dzii

lauantai 8. kesäkuuta 2013

1 year 3 countries.

Viime elokuussa hyvästeltiin rakas kotimme, ihanista ihanin Barcelona ja saavuttiin Suomeen äitini asunnolle. Siellä me sitten oltiin kolme kokonaista kuukautta, asuen yhdessä veljeni kanssa. Veljeä ei pahemmin näkynyt ja äitikin viihtyi mökillä tuoreen aviomiehensä kanssa. Sijantina oli Espoo, pari kertaa matkustettiin viikonloppulomille Tammisaareen ja Turkuun. Suomesta matka jatkui anoppilaan Venezuelaan, ihanalle Isla Margaritalle kyläilemään. Pelkästään lomasta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan muutosta maasta toiseen. Matkatavaroina meillä oli vain käsitavarat, kaikki muu pakattiin valmiiksi Suomeen paluuta varten. Margaritalla kotimme oli matala haalistuneen viininpunainen omakotitalo, josta ensimmäisenä tuli mieleen meksikolaiset leffat. Etupihalta löytyi autokatos, riippukeinu, lasipöytä ja muutama tuoli. Takapiha oli isompi kuin tuo kolmen makuuhuoneen omakotitalo itsessään, ja suurimman osan tilasta vei aluilleen jäänyt puutarha, jonne ehkä jonain päivänä rakennettaisiin vielä toinen talo. Kuka tietää, kenties talo meille kolmelle. Näin ainakin Jackin äiti toivoo, eikä omastakaan mielestä lomatalo Margaritalla kuulosta ollenkaan pahalta idealta.

Hieman ennen Suomeen paluuta saatiin vihdoinkin (kiitos siskolleni!)järjestettyä asunto Suomesta. Meitä odotti täysin kalustettu kaksio Turussa, mukavan rauhallisella alueella ja vesikin vuokraan kuuluvana. Täällä me ollaan nyt jo pari kuukautta viihdytty, heinäkuun lopusta pitäisi taas pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa pois. Nyt meillä on kova tarve löytää uusi koti, joku kiva kaksio rauhalliselta alueelta täältä Turusta. Tampere ei olisi ollenkaan paha myöskään. Halutaan oma koti ilman kenenkään muun kalusteita, koti jossa voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä meidän yhteinen elämä Suomessa. Pikkuhiljaa ollaan jo aloitettu valmistautumaan, ollaan ostettu hieman astioita ja muuta kivaa tulevaa kotia varten. Sänky meillä odottaa varastossa, se sama sänky joka hankittiin viime vuonna Espoossa. Täällä ollaan nukuttu vuodesohvalla, siihen on ihan kätevä laittaa lakanat, peitot ja tyynyt iltaisin. Ollaan oltu aika toimettomia sen sängyn raahamisessa tänne, kun täälläkin oli jo yksi peti valmiina, vaikkakin liian pieni sellainen, siksi siis tuo vuodesänkymeininki. Olen itse kova neiti pyörimään unissani, heittelen jalkojani Jackin päälle ja toisinaan herään x-asennossa oikein tyytyväisenä. :)

Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin meillä on nyt kaikki asiat startanneet täällä Pohjolassa. Nyt kun saadaan vielä miehen hieman vanhempia työtodistuksia Venezuelasta tänne niin näyttää taas astetta paremmalta. Jos kaikki menee yhtä hyvin kuin tähänkin asti, niin mies on ensi vuoden puolella oman alansa hommissa. Siihen asti sitten vaan mitä löytyy suomenkielentaidottomalle (ja toistaiseksi oman alan työtodistuksettomalle, niitä on tosiaan tässä jossain kohtaa tulossa postissa Suomeen..).

leaymanu
08.05.2013 Lea ja Manu piknikillä. Nuorukaiset lähtivät kuvaushetkellä paparezzeja karkuun, kenties maissinaksuja syömään?
Dzii

torstai 6. kesäkuuta 2013

Lomailua! Rock Rock!


Ulkona porottaa aurinko. Mä istun koneella, mulla on yksi viimeisimmistä virallisista chattivuoroista meneillään. Ensi viikosta lähtien olen vain kiireapulainen, joka työskentelee peruutetuilla vuoroilla, tai muulloin, kun kukaan muu ei näytä pystyvän. Ansaittu kesäloma alkakoon! Nyt meillä olikin jo aika ihana muutaman päivän loma kolmessa eri kaupungissa. Kaikinpuolin loistava miniloma, johon kuului niin lepoa kuin juhlimistakin. 

merilla
Dzii ja kumivene. Tossa moottoriveneen kohdalla alko jo pelottamaan. :)
Aloitettiin lomaileminen turvallisesti naapurissa, jossa oltiin juhlistamassa kaverini valmistujaisia. Tapasin vanhoja kavereita monen vuoden takaa, juotiin kaverini äidin tekemää mansikkamehua ja syötiin juustokakkua. Kotiinpäästyä Jack valmisti superhyvää kanakeittoa ja illalla jatkoin juhlintaa ilman Leaa ja Jackia. Minähän läksin keskustaan yhdelle, joka venähti muutamaksi ja kotiin palasin neljältä aamulla. Hauskaa kuitenkin oli! Jälleen kerran näin paljon vanhoja kavereita ja tuttuja ja tanssin Klubin alakerrassa. 

Seuraavana päivänä matkattiin mökille reilun tunnin ajomatkan päähän.

kesaneiti
Kukkaistyttö Lea mökillä.
Mökillä nautittiin saunasta, äitini kokkaamista maukkaista sapuskoista, Jackin synttärikakusta (se on taas vuoden viisaampi) ja kauniista luonnosta hyvällä porukalla. Lea pääsi kylpemään kumiveneessä, jolla itse olin hetkeä aikaisemmin käynyt soutelemassa. Päästiin juomaan naapurin itsetehtyä omenamehua, jota Leakin tietenkin maistoi. 

Maanantaina matka jatkui Helsinkiin. Lea jäi mökille mumminsa, mummin aviomiehen ja tämän tyttären hoidettavaksi/seuraksi. :)

kiss3
Hieman oltiin kaukana, mutta fiilis oli katossa!  Detroit Rock Cityyyyyyyyy
Helsingissä päästiin fiilistelemään KISSiä!. Show oli viihdyttävä, yllättävä ja rock, vaikka ensimmäisten biisien jälkeenhän se vuosikymmenien rokkaus sitten alkoikin kuulua, kun tempo alkoi pikkuhiljaa hidastumaan ja vokaalien kiljumiset jäivät suhteellisen lyhyiksi. Alkavat pojat käydä vanhoiksi! Oli kuitenkin upea kokemus, ja sain Jackilta lahjaksi KISSin pinkin bändipaidan.
helsinki1
Arabianrannan kauppakeskuksesta löytyi kahvila, jossa ostin itselleni tällaisen herkullisen aamupalan. 
 Käveltiin seuraavana aamuna yöpaikasta Arabianrannan suunnalta keskustaan n. 5km aamulenkki. Keskustaan päin harhaillessa pysähdyttiin käymään mielenkiintoisissa putiikeissa, käytiin piknikillä puistossa ja nautittiin ihanasta, lämmittävästä auringosta. Myöhemmin samana päivänä käytiin Hard Rock Cafessa, jonne Gene Simmons saapui pitkän ja hikisen odotuksen (muutaman kerran joku tuli lavalle kertomaan, että Genellä nyt kestää vielä hetki, kun sitä ja tätä..) jälkeen puhumaan faneilleen.

hardrock
Muutama minuutti ennen Genen saapumista. Otin Genestäkin kuvia, mutta tänne en niitä laita.
Iltalehtihän myöhemmin otsikoi, että siellä olisi ollut oikein kaaos, mutta tuota en kyllä itse allekirjoita. Siellä oli paljon ihmisiä, mutta kukaan ei laittanut mitään omaa showta pystyyn ja tilanne pysyi muutenkin kaikinpuolin coolina ja rauhallisena alusta loppuun asti. Hiki siellä kyllä virtasi ja sen valitettavasti ihmisten keskellä haistoikin. -.-

Tiistai-iltana palattiin junalla mökille, eilen äitini kyydillä takaisin kotosalle. Tänään ollaan taas jo käyty arjen kimppuun vierailemalla Kelassa. Parin viikon päästä pitäisi tulla päätös Jackin Suomen sosiaaliturvapiiriin kuulumisesta. Eli Kela-kortin saaminen edessä.

Dzii

torstai 30. toukokuuta 2013

suklaapuuro mielessäin

Niin ne asiat rullailee eteenpäin. Maanantaina käytiin poliisilaitoksella ja maistraatissa, tänään Jack kävi Lean kanssa työkkärissä. Työkkärin alakerrassa työskennellyt nainen oli  innostunut, kun Jack kertoi olevansa Venezuelasta. Tämä oli kuulemma vieraillut Margaritalla muutama vuosi sitten. :)

Huomenna meillä on edessä käynti Kelassa, ystäväni valmistujaislahjan ostaminen, ruokavaraston täyttämistä Citymarketissa ja hammaslääkäri-aikojen varaamista koko perheelle (huom. jonot, eli päästään luultavasti vasta syksyllä). Tuosta ruokakauppa-reissusta olen aika innoissani, tämä viimeinen viikko kun on meillä ollut lähinnä kaapin perältä syömistä. Tänään tehtiin keltaisista maissijauhoista arepa-pannukakkuja. Arepathan ovat venezuelalaisia maissisämpylöitä, mutta noilla lähikaupasta löytyneillä maissijauhoilla jouduttiin hieman improvisoimaan, kun ei se taikina millään kovettunut tavalliseen tapaan. Niinpä niistä tuli arepa-pannukakkuja. Jack söi omansa juuston ja voin kera, itse nautin omani hillolla ja kermavaahdolla. 

Tavallisiin arepoihin tarvitaan oikeanlaisten maissijauhojen lisäksi vain vettä ja suolaa + täytteet.

Ruoan jälkeen ei kymmentäkään minuuttia ehtinyt kulumaan, kun nukahdin tyytyväisenä olohuoneen sohvalle. Pari tuntia nukuin tyytyväisenä, kunnes Jackin kanssa temmeltävä Lea herätti. Silmät avatessani ensimmäinen ajatukseni oli, että huomenna ostan suklaapuuroa. Sitä hyvää jota pienenä sai herkutella äitin kaverin luona Espoon Westendissä kyläillessä. Tietyistä ruoista tulee tietyt ihmiset mieleen. Esimerkiksi Ville Vallaton jäätelöt muistuttavat kummitädistäni, pinaattikeitto mummistani ja uunimakkarasta ensimmäisenä tulee mieleen ensimmäinen isäpuoleni. Tomaattikeitto saa kunnian muistuttaa äidistäni. 

Nyt ilta alkaa hämärtymään, eikä telkkarista tule taaskaan mitään katsomisen arvoista. Dzii kiittää ja kuittaa. Taidanpa mennä laittamaan viimeisistä ruishiutaleista itselleni puuroa. Ps. KISSin keikka lähestyy, enää muutama päivä välissä! Lupaan kunnon raportin ja paljon kuvia. :)

Itselleni muistiin ja teidän lukijoiden iloksi vielä huomisen pakolliset ja ensimmäisenä mieleen tulevat ruokaostokset:
Suklaapuuroa, marjapilttejä, appelsiineja ja banaaneja, kanaa, kananmunia, riisiä, kahvia.

Dzii