maanantai 30. huhtikuuta 2012

Aurinkoista vappua!

.. Ja sitä rataa. :)

Meillä lähti tänään käyntiin 38. raskausviikko! Viime viikolla olisi ollut kolmannen kolmanneksen verikokeet/muut testit, mutta aika siirtyikin nyt tämän viikon lauantaille. Mulla olisi tosiaan alunperin ollut aika jo 26.pv, mutta sinä samana aamuna me soitettiin ja siirrettiin aikaa hieman paremmalle päivälle. Silloin 26.pv aamulla ei olisi ollut mikään paras idea lähteä yksin tarpomaan sairaalalle -varsinkaan ennestään heikkovointisena tyhjällä vatsalla(sokeritestit myös, niin ei saa syödä aamulla). Lauantaina jos mies ei pääse mukaan, menen kyllä taksilla ja takaisin metrolla. Muutama eurohan siinä taas menee, mutta mä en viitti lähteä haahuilemaan seitsemän jälkeen aamulla yksinäni tuolla. Niin siis, jos nyt mahan asukki ei jo aikaisemmin päätä tulla maailmaan. 

Eilen mulla oli kaveri kylässä, ja sain siltä samalla paketin eräältä toiselta kaverilta. Edellisessä postauksessa onkin paketin sisältö esiteltynä. :) Oli ihan mukava päivä, vaikka kivut eivät tuttuun tapaan millään suostuneet jättämään mua rauhaan. Mä olen niin pirun jästipää, etten kyllä ala millään paracetamolilla(lähes ainoa raskauden aikana sallittu särkylääke) leikkimään - sitten vasta kun ihan oikeasti ei pysty edes sormea enää liikuttamaan. Niin no,silloin tuskin edes auttaisikaan, kun muutenkaan yleensä mitään ihmeitä tee. Mä en tykkää ottaa mitään särkylääkkeitä, koska joka kerta kun otat sen yhden, se kynnys seuraavalle madaltuu. Kohta sitä sitten ottaakin särkylääkkeen ihan mille vaan vaivalle, sepäs vasta onkin järkevää. Mieluummin jätän ainoastaan niihin kaikista tukalimpiin tilanteisiin kaikenmaailman kipu- ja särkylääkkeet, kun monesta vaivasta pääsee eroon - tai edes saa helpotusta, ihan muilla keinoilla. Ja joskus on hieman kärsittäväkin..(?) Vähäsen..


cartoon38
Kuva täältä


Olisikohan jollain lapsellisella vielä viime hetken vinkkejä, jos lähtö synnytyslaitokselle yllättääkin ennen aikojaan? :)

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Ja avautuminen jatkuu..

Tasan kaksi vuotta sitten tähän aikaan mä luultavasti nukuin krapulaani pois. Tasan vuosi sitten tähän aikaan mä suunnittelin meidän häitämme. Nyt mä istun sängyllä maha pystyssä ja mietin.
Silloin kaksi vuotta sitten asuin vielä keskustassa, olin jo nykyisessä duunipaikassani töissä ja vasta aloittelin elämää Barcelonassa. Mieheni teki töitä promoottorina. Tasan vuosi sitten takana oli jo hieman erilaisia työprojekteja, mutta kuitenkin samalla tein työvuoroja vanhassa ja tutussa duunissa. Mieheni oli silloin väliaikaisesti työtön, mitä nyt joitain raksatyökeikkoja sai aina välillä. 

Noin yhdeksän kuukautta sitten, kun selvisi että olen raskaana, miehelläni oli jo vakiduuni rakennusalalla. Itse yhä samassa työpaikassa. Muutama kuukausi sitten mieheni irtisanottiin meidän Suomiloman (ilmoittivat tosiaan vasta kun oltiin jo Suomessa, että heidän täytyy palkata joku muu tekemään mieheni duunit, kun mies on niin pitkään poissa. Vajaan kahden viikon lomasta oli kyse..) takia, ja ainoaksi rahanlähteeksi jäi säälittävä kuukausipalkkani. Pian kuitenkin näytti taas hieman valoisammalta, kun miehelle myönnettiin työttömyystukea. Saatiin aikaa etsiä miehelle uusi duunipaikka. Tässä kuussa saatiin viimeinen erä sitä avustusta, työtön on mies edelleen. 

No nyt sentään mies on päässyt aloittelemaan kesätöitä tuttunsa alaisena, mutta maksettavat laskut ovat niin suuria, että hieman pelottaa tämä tuleva kesä. Ainakin seuraavat kaksi kuukautta. Pikkuiselle meillä on kaikki tarvittava kesän yli, mutta laskut tuppaavat erääntymään ja ruokaa pitäisi saada. Tällä hetkellä on taas parit second notice laskut odottamassa, vuokrasta puhumattakaan. Onneksi meillä on ymmärtäväinen vuokranantaja, joka ei vieläkään ole potkaissut meitä pihalle, vaikka viime kuut ollaankin maksettu vähän miten sattuu pienissä erissä. Toivotaan nyt, että antaa meille vielä tämän kesän aikaa järjestää raha-asiamme. 

Jos mies nyt saa jatkaa tuota kesäduuniaan koko kesän läpi, niin luultavasti heinäkuu tulee olemaan jo hieman helpompi kuukausi. Silloin miehellä on toivon mukaan ollut jo ainakin muutamat baarikeikatkin kaverinsa kanssa. Pientä taskurahaa niistäkin saa.. Elokuussa mulla itselläni alkaa puolen vuoden tukikausi, joka tulee tilanteesta riippumatta auttamaan hyvinkin paljon. 

En oikeastaan edes tiedä, että miksi halusin tästäkin nyt avautua. Mulla on kuitenkin hieman sellainen fiilis, että jos joku lukee täällä blogissani vain parit postaukset, voi meidän tilanteesta saada hyvinkin vääränlaisen kuvan. Ei muiden mielipiteillä pitäisi olla kovinkaan suurta väliä, mutta en halua kenenkään ajattelevan, että mä olin miettinyt pikkuisen elämän tukien varaan. Meille tuli aivan puskista, että mies saisikin potkut ja rahatilanne menisi näinkin huonoksi. 

Suomeen muuttamisestakin ollaan puhuttu, mutta minä olen meistä se joka vähemmän sinne haluaa. Ei musta ole enää sinne kylmyyteen ja pimeyteen palaamaan. Suomeen muuttoa ollaan ajateltu rahan säästämisen kannalta, tilapäisenä ratkaisuna. Hetkellistä Suomen tukiin turvautumista, ehkä mä saisin jotain töitä kaupan kassalta, tai muuta yhtä hohdokasta. Mua ajatus ei kyllä ollenkaan houkuttele. Ei sitten tippaakaan. Miehelläkin on bändi täällä, ja muutenkin molemmat ollaan jo ehditty rakentamaan elämäämme nimenomaan Barcelonassa, ei Suomessa.

Kaikista tärkeintä mulle kuitenkin on se, että meidän pieni neitimme ei joudu tästä tilanteesta kärsimään. Mua inhottaa stressata raha-asioista jatkuvasti, enkä halua oman alakuloisuuteni vaikuttavan tyttöön. Pieni ei edes ole täällä vielä, ja joutuu jatkuvasti kuuntelemaan äitinsä voivottelua ja nyyhkimistä. Jos ne peukut jotenkin auttaa, niin nyt sitten kaikki sellaiset pystyyn ja toivotaan, että asioilla tosiaan olisi tapana järjestyä. Mä olen aivan liian väsynyt tähän olotilaan, ja siihen, että aina välillä jossain paistaa aurinko, mutta jos vähänkään alan uskomaan asioiden paremmiksi kääntymiseen, vedetään matto samantien alta pois. Tässä sitä taas ollaan, ahdistuneina ja väsyneinä. 

Tuollaisen tekstin saattelemana, lähdenkin tästä ostamaan hedelmiä. Palaamisiin
Dzii

Avautumista..

Mä olen nyt muutamana yönä herännyt kesken unieni aivan järkyttävään vatsakipuun. Koko vatsa aivan kovana ja kaikkialle sattuu aivan mielettömästi. Sitä kestää jonkin aikaa, jonka jälkeen katoaa yhtä nopeasti kuin tulikin.  Neitokainen liikkuu ihan samaan malliin kuin ennenkin, eikä mitään tavallisesta poikkeavaa vuotoakaan. Onko tämä nyt taas yksi näistä loppuraskauden kirouksista?
Raskausarpia mulle on nyt tullut hieman enemmän, mutta edelleenkin vain ja ainoastaan kolmessa eri paikassa; kyljissä(vasemmalla puolella ei lähes ollenkaan) ja vasemmassa jalassa. Ihoni kunnosta olen aivan innoissani, koko kroppa siloista ja mieheni mielestä tuoksun jatkuvasti uskomattoman hyvältä(?). Hiuksetkin tuntuvat voivan taas paljon paremmin kuin ennen. Ehkä se on se tupakoimattomuuskin nyt sitten auttanut. :)

Nyt on jo perjantai ja maanantaina meillä alkaa viimeinen viikko ennen due datea. Laskettu aikahan on tosiaan jo 13.5, eli kahden viikon ja kahden yön päästä. Synnytys ei pelota enää yhtään niin paljoa kuin aikaisemmin, pikemminkin jo odotan sitä. Elämä kyllä hieman jännittää, varsinkin kun ollaan näin toistaiseksi täysin rahattomia ja velkaisia. Edessä on mielenkiintoinen kuukausi, ensi viikollakin kun pitäisi taas jostain repiä ihmeelliset rahasummat vuokraan ja muihin laskuihin. Saisi edes loput tämän kuun vuokrasta maksettua. Jaa, miten niin stressaan? Taitaa mennä taas tavaraa myyntiin, mulla on tuolla yksi ihan arvokas objektiivi kaapissa odottamassa pahaa päivää. Ärsyttää :/

Huomenna Kanadan vieras tulee veljensä ja kaverinsa kanssa takaisin tänne meille, nappaavat miehen mukaan ja lähtevät tutkimaan Park Güelliä. Mä en ala kapuamaan sitä mäkeä ylös tämän masun kanssa, vaan jään kotiin kokkailemaan sapuskaa matkan uuvuttaneille miehille. Kunnon kotirouva.
Dzii

omg, is it a VIDEO!?

Tällaisen sain eilen illalla aikaan.. :)

 

Tuohon kun lisää vielä omat vaihtovaatteet.. Ja noita vaippoja tosiaan on enemmänkin siellä kassissa, eikä vain tuo yksi poloinen. Enivei, siinä olisi suurinpiirtein se mun synnytyslaitokselle otettavan kassin sisältö.
Dzii

EDIT; JOSTAIN SYYSTÄ VIDEO PÄTKÄISEE SUKKIEN KOHDALLA?  JOKU VIISAS SAA NEUVOA MIKSI.. FLICKR:N KAUTTA TOSIAAN LAITOIN, EIKÄ SILLOIN OLLUT ONGELMIA..

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Small Paul, Nalle Puh, Johnson's Baby - You name it!

Jahas, eli huomiselle siirtyi sen kaverin vierailu. Meillä on vielä kylpyhuoneen remontti jokseenkin kesken(suihkua ei saa vieläkään käyttää, vessanpönttöä ei saa vetää..) niin päätettiin että parempi sitten kun meillä toimii hommat täällä kotona. Mua inhottaa tuo suihkuttomuus ihan hirveästi, vessanpönttöä saa sentään käyttää kun heittää vettä perään (jostain syystä vaihtaa tuo pönttö itsestään vedet noin nyt toistaiseksi, että ei sentään keräänny kaikki sinne..hyi olkoon..). Huomenna tulevat taas takaisin, lupasivat lopetella kahteentoista mennessä, jonka jälkeen saisi molempia käyttää taas tavalliseen tapaan. Tuntuu kyllä hieman hitaalta noiden työskenteleminen..
Ruokatauothan on ihan kaikilla täkäläisillä raksamiehillä kaksi kertaa päivässä, mutta noilla kesti jälkimmäinen tauko tänään lähemmäs kaksi tuntia(?). Eli joo, ei mitään kiirettä tunnu ainakaan olevan.

Mä olen nyt ollut koko päivän kiukkuinen ja ärsyyntynyt tuon kylpyhuoneen takia, mutta miehenikin onneksi on ihan kivojakin juttuja taas tapahtunut, etten ole ihan hermojani menettänyt ja  vaan itkupotkuraivonnut. Ainoastaan vähän..
Saatiin vihdoin ja viimein kauan odottamamme paketit Venezuelasta, jonka lisäksi vielä hyvä ystäväni kertoi odottavansa lasta. Molemmat uutiset piristivät päivää hirmuisesti. Jälkimmäinen toki hieman suurempi uutinen, ihanan ihana sellainen. 

ropa
24.04.2012
Paketista löytyikin sitten muun muassa vaaleanpunainen "Princess" tyyny, vaaleanpunainen viltti, tutteja, vaippoja, mulle pyjama synnytyslaitokselle otettavaksi, ruokalappuja, Paul Frank - vauvanvaatteita, tuttipullo, kynsisakset, hiusharja-ja kampa, hoitolaukku-ja alusta, Nalle Puh-käsinukke, shampoopullo, rintaliivien suojia, Nalle Puh-pyyhe ja vaikka mitä muuta pienoiselle(ja mulle)! Vaippoja oli tosiaan tuo hoitolaukku täynnä, plus erillisessä kassissa vielä toinen satsi. Nyt ei tosiaan tarvita enää yhtään mitään pienoista varten, varsinkaan vaippoja. Mieskin sai postia, nimittäin tuon kuvan keskellä olevan pienen Tobleronen. ;)


Huomenna saadaan tosiaan taas niitä työmiehiä tänne, miehelle tulee kaveri kylään ja sen lisäksi mulla on työvuoro 17-20. Niin ja puhelinlasku pitäisi käydä maksamassa ja kaupassa kipaista. Ajattelin kuitenkin koittaa jossain välissä ottaa hieman kuvia ja tehdä postauksen mun synnytyslaitokselle otettavan kassin sisällöstä. Että niinkin mielenkiintoista odoteltavaa teille. :)

Dzii

viikko 37 - almost there!

Joo tuli tosiaan remonttimies kyläilemään - lopputuloksena suihkuton loppupäivä. Vessanpöntön jättivät, mutta repivät senkin lattiasta kuitenkin irti. Eli eipä sekään ole sitten koko päivänä toiminut.. Täytyy sanoa, että oli ihan mielenkiintoista pestä hiukset kattoterassilla. Suomalaisena, eräjormailuun tottuneena reippaana neitinä, keitin vadillisen vettä, täytin toisen vadin kylmällä ja kolmanteen annostelin sopivan lämpöiset suihkutteluvedet. Siitä sitten keittokauhan kanssa lapioin niskaan vettä..
Huomenna tulee taas yksi jos toinenkin remonttimies heti aamusta kyläilemään, tänäänkin herättivät ihanasti puoli yhdeksältä. -.- Kiitos vain kovasti, kun annatte mun nukkua!
Tänään kävi postimies kyläilemässä ja sain paketin Suomesta. Äitini oli laittanut kaksi pussia tavallisia Dumleja, Jumbo Aku Ankan, Kelan papereita ja aivan ihanan vauvakirjan jota päästään pian täyttelemään. Äiti 


Supistelut on nyt helpottaneet tänään, eikä niitä kivuliaita ole ollut ollenkaan. Jalat ovat kyllä aivan turvonneet ja jokseenkin arat, että eipä tässä ihan täysin vaivattomia tietenkään olla. Isojalkaisia ja täysin rahattomia. Kylkiluihinkin taas sattuu.

  


Huomenna saadaan oikein Kanadasta asti vieras, kun miehen hyvä kaveri tulee kyläilemään. Kyseessä on herrani lapsuuden ystävä, joka monia vuosia sitten hänkin lähti Venezuelasta.

Ps. Hyvää viikkoa nro 37 minulle ja masulle! Tuossa luvussa yhdistyvät mieheni onnennumero 3 ja omani numero 7. Nyt mun on pakko vaihtaa asentoa, alkaa kylkiluut huutamaan hoosiannaa.. Huomiseen!


Dzii

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Iltakävelyllä Lessepsissä

kids
Watch Out! / © Dzii / 22.04.2012
nortonsfriends
Monstruos © Dzii / 22.04.2012
newfriend
Ayy Que Lastima! / © Dzii / 22.04.2012
puu
Happy Old Tree / © Dzii / 22.04.2012


Käytiin pienellä iltakävelyllä tässä meidän naapurustossa. Meininki oli päätä huimaavaa, pingviinin lailla vaapuin eteenpäin ja vähintään yhtä nopeasti kuin maailman nopein etana. Teki kyllä ihan hyvää saada raitista ilmaa, muuten kun on päivä mennyt neljän seinän sisällä (vaihteen vuoksi) lepäillen. Viime yönä ei nukuttu, sain taas täysin uudenlaisia vatsakipuja seurakseni. Mä todellakin toivon, että nyt tänä yönä saisin nukuttua edes 3-4 tuntia ilman kipuihin tai vessahätään heräämistä. Tai no, vessahätään herääminen tarkoittaa myös kipuja - viimeistään kun koittaa liikkua sängystä ylös. 

Huomenna aamulla tulee taas remonttimies tutkimaan kosteusvaurioita, ilmeisesti aloittaa opeaatiot tuolla kylpyhuoneen puolella. Tarkkaa aikaa en tiedä, mutta toivon ettei heti kahdeksan jälkeen ole pimpottamassa ovikelloa. Saatan olla hieman kiukkuisena, jos näin käy.. Mä haluun nukkua! Nukkua! Nukkuaa! En oikeasti enää muista, että milloin viimeksi olisin saanut kunnolla levättyä. 

Dzii

Desde Barcelona, Con Amor

guitarra
Play Me A Song / © Dzii / 21.04.2012
panzona
Protecting The Future / © Dzii / 19.04.2012
crisis
Against The Crisis / © Dzii / 21.04.2012
iltapala
Iltapala ♥ / © Dzii / 20.04.2012

Näin Espanjan kriiseillessä, meidän ruokakaupasta saa viidelläkymmenellä sentillä 1,5l pulloissa sekä appelsiini-että limelimpparia. Suosittelen tuota jälkimmäistä, yllä olevassa kuvassa näkyvää. Kovin on katalaania. :)

Eilen oli muuten taas oikein maukkaat iltapalat! Itselleni valmistin vehnäsämpylän juustolla ja kinkulla, Pringlesejä, viinirypäleitä, sinihomejuustoa ja vanilja jäätelöpuikon. Miehelle vehnäsämpylä samoilla täytteillä, Pringlesejä, mandariini ja vaniljapuikko. Juomina Dziillä vettä, miehellä catalan jaffaa. Naminami! 
Harvemmin päässyt nyt sinihomejuustosta nauttimaan, kun en raskauden aikana ole kauheasti uskaltanut sitä napostella - vaikka kaikki täältä löytämäni sinihomejuustot, ovatkin olleet pastöroidusta maidosta tehtyjä. Kai se on vain omaa turhaa vainoharhaisuutta.. Ihan vaan muutaman kerran olen sallinut itselleni suurta herkkuani, eilen oli sitten taas yksi niistä päivistä. Tänään ajattelin syödä loputkin tuosta minikokoisesta juustopakkauksesta. Sen jälkeen seuraava kerta onkin luultavasti vasta, kun ollaan saatu pikkuinen kotiin omaan sänkyynsä nukkumaan. 

Dzii

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Con mi pequeña bailarina

Ulkona on taas vaihteen vuoksi ihana sadesää. Äsken tuulahti oikein kunnolla ja sain avoimesta ikkunasta sisään päätyneen sadepisaran poskelleni. Mun tekee ihan hirveesti mieli jäätelöä, nyt olen syönyt jo kaksi vaniljapuikkoa tässä viimeisen tunnin aikana. Kohta ajattelin hakea kolmannen.
Olen nyt virallisesti nähnyt kaikki Los Serrano jaksot, eilen illalla katsoin sen ainoan joka joskus jäi välistä. Lähes kaikki muut jaksot olenkin nähnyt keskimäärin kahteen kertaan. Jaksoja löytyy kahdeksan kauden(147jaksoa) verran, kestoltaan keskimäärin 1h15min pitkiä. Lempikauteni ovat ensimmäinen ja viimeinen.

Tässä taustalla kuuntelen taas miehen ja soittokaverinsa treenejä. Voi olla, että jo ensi kuussa pääsevät soittamaan ensimmäisen yhteisen keikkansa eräässä baarissa. Pieni maha-asukki tanssii poikien soiton tahdissa, masu heilahtelee puolelta toiselle ja aina musiikin loputtua lopettaa kaikenlaisen liikkumisen. Ihan selvästi on valinnut nyt lempikappaleen, ihme ettei masu lähtenyt irti kun niin kovasti alkoi heilahtelemaan. Ja taas.. :)

Meillä on huomenna tasan kolme viikkoa laskettuun aikaan, mutta musta tuntuu, että pikkuinen meinaa tulla hieman sovittua aikaisemmin. Tänään on ollut hieman helpompi päivä, mutta eilen supisteli taas aamusta iltaan ja kömpelyys oli päivän tunne. Eilen ostin uudet suihkuverhot, valkoisen buddhan kuvalla koristellun kynttilän suojan, muovisen Marilyn Monroe pöytäliinan(ei sitä liinaksi voi kutsua, mutta ainoa sana mikä tuli nyt mieleen, otan kuvan vaikka huomenna..) terassin pöydälle, tuikkuja ja pikkuisen vaatteille pieniä valkoisia henkareita. Rahaa käytin 13€.



Siinä vielä Johnny Cashin versio upeasta kappaleesta.

Laitan vielä tänään kuvia, kunhan ehdin hieman paremmin.
Maltti on valttia, hyvät lukijat!

Dzii

perjantai 20. huhtikuuta 2012

kesän 2011 soitetuimmat kipaleet

Hieman viime kesän muistelua näin kesän 2012 alkuun.. Koitan taas saada hieman fiksumpaa postausta tässä viikonlopun aikana. Ei ole oikein pystynyt keskittymään mihinkään - edes postailuun, tässä viime päivien tuskailujen aikana. Käveleminen on muuten nyt melkein täysin muuttunut vaappumiseksi.








Terkuin 

vaivaileva ja kovin väsynyt Dzii

torstai 19. huhtikuuta 2012

Despues de ti

Tänään tapasin uusia ihmisiä "kahvittelun" merkeissä. Itsehän en juo kahvia, mutta appelsiinimehua päivittäin - sitä pahinta kahviholistiakin enemmän.

Kävin tosiaan terassilla erään mukavan suomalaisen pariskunnan kanssa. Terassilta tultiin vielä tänne meille hetkeksi istuskelemaan. Musta on tosi kivaa ja upeaa tavata uusia ihmisiä, mutta yleensä uusien ihmisten seurassa luontevasti oleminen vie minulta hieman aikaa. Alkaa hölmöä Dziitä ujostuttamaan niin nopeasti ja sanat menevät sekaisin - tilalle sitten ihmeellistä änkytystä ja turhanpäiväisiä juttuja. Oli sitten kyseessä kahvittelut tai virallisempi tapaaminen, jännittää tätä tyttöä uudet tilanteet aina ja poikkeuksetta. Kirjoittamalla olen kyllä aina oikea haka keskustelemaan, ujosteleminen unohtuu tekstiä näpytellessä samantien.
Noh ehkä tuosta pääsee iän myötä pikkuhiljaa eroon.. 
Enivei, kiitos seurasta! Oli kiva tavata ja nähdään pian taas ja senkin jälkeen vielä uudestaan. :)

Pahoittelut teille uskollisille kävijöille mun muutaman päivän postailemattomuudesta, tässä on nyt keskitytty vain lepäilemiseen nämä viimeiset päivät. Suhteellisen kivuliaat supistukset ovat jo alkaneet, mutta maha-asukki on vielä toistaiseksi masussa.


Dzii

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Toiveesta..

"En tiedä saako tästä ihan postausta, mutta kiinnostaisi tietää huomaako sen katalonialaisuuden siellä miten hyvin tai siis niin.. Esim. Palvellaanko ensin katalaaniksi, puhuvatko ihmiset sitä keskenään kuinka paljon? Mieltävätkö paikalliset itsensä ensisijaisesti katalonialaisiksi vai espanjalaisiksi? "

kyseli kkinnass, ja ajattelin vastata mahdollisimman hyvin näin lyhyehkön postauksen muodossa.


Wikipedia: Katalaani

"Katalaani (català) on kieli, joka kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään ja jota puhutaan Espanjassa(Katalonian ja Valencian maakunnat, El Carxe Murcian maakunnassa sekä Baleaarien ja Pityuusien saaret Mallorca, Menorca, Ibiza - katalaaniksi Eivissa - ja Formentera), RanskassaAndorrassa sekä Algheron kaupungissa Sardiniassa. Katalaaninkielisistä maista ja alueista käytetään katalaaniksi mielellään yhteisnimitystä Els Països Catalans.
Valencian maakunnan asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä valencià ja mallorcalaiset mallorquì, ja paikalliset autonomiset maakuntahallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Esimerkiksi vakavasti otettavista valencialaisista ja baleaarilaisista kaunokirjailijoista ehdoton enemmistö kirjoittaa samaa kirjakieltä kuin varsinaisen Katalonian asukkaat, ja paikallisten murteiden muotoja ja sanastoa käytetään ennen kaikkea kirjallisten tarpeiden mukaan, kuten antamaan paikallisväriä."


"Palvellaanko siellä katalaaniksi?"
- Yhtään liioittelematta voin sanoa, että kaikkialla ihmiset puhuvat niin katalaania kuin espanjaakin, mutta esimerkiksi sairaaloissa ensisijaisena kielenä on kuitenkin katalaani. Sama homma virastoissa, päiväkodeissa, kirjastoissa jne.. Ravintoloissa menút ovat yleensä molemmilla kielillä, joissain paikoissa myös englanniksi.
Ilman katalaania pärjää, mutta espanjankielen opetteleminen on aika välttämättömyys, jos ihan elämää alkaa täällä rakentamaan, eikä esimerkiksi lääkärikäyntejä ajatellut hoitaa kielimuurin takia yksityisellä. Englantia on turha olettaa kenenkään virkailijankaan puhuvan, sillä paikallisista englantia sujuvasti osaavat yleensä vain nuoret. Harva niistä lääkäreistäkään tosiaan englantia puhuu paria lausetta enempää.

Itseäni hävettää kun olen niin ujo puhumaan, mutta sentään ymmärrän/kirjoitan suhteellisen sujuvasti espanjaa. Katalaania osaan pikkuriikkisen. Tiedän joitain tapauksia, jotka eivät vielä vuosienkaan täällä asumisen jälkeen ole oppineet lähes sanaakaan espanjaa. Hävettää hyvinkin suuresti heidän puolestaan, en ymmärrä miten aikuiset ihmiset voivat olla niin välinpitämättömiä ja juntteja(?), etteivät asuinmaansa kieltä voi opetella edes muutaman lauseen verran.. Sitä sitten vaan hengailevat muiden omasta maasta kotoisin olevien kanssa, etteivät vahingossakaan opi.. :)

"Puhuvatko ihmiset sitä keskenään kuinka paljon?"
- Katalaania keskenään puhuvat ovat yleensä alkuperäisiä katalonialaisia. Enpä ole tainnut yhteenkään muualta Espanjasta tai ulkomailta kotoisin olevaan katalaania huvikseen puhuvaan törmätä. Jos näet kaksi Barcelonassa syntynyttä ja kasvanutta keskustelemassa, he luultavasti puhuvat keskenään katalaania. Isommissa porukoissa/porukoissa joissa kaikki eivät ole katalonialaisia, on kielenä automaattisesti tietenkin espanja.

"Mieltävätkö paikalliset itsensä ensisijaisesti katalonialaisiksi vai espanjalaisiksi?"
- Ehdottomasti katalonialaisiksi. Suurin osa tuntemistani katalonialaisista ovat hyvinkin ylpeitä juuristaan, ja jotkut hieman loukkaantuvatkin, jos menet kutsumaan heitä espanjalaisiksi.

Pitänee kuitenkin muistaa, että meillä täällä Barcelonassa on ihmisiä niin Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta, Australiasta, Etelä-Amerikasta kuin ihan jokaisesta muustakin maailman kolkasta - väestö on yhtä kirjavaa kuin pussillinen hedelmäkarkkeja. Niinkin suuressa kaupungissa kuin Barcelona, törmää varmasti monen muun maan kansalaiseen hyvin lyhyelläkin visiitillä.  Lomareissun pärjää aivan loistavasti englannin kielellä ja parilla espanjan kielisellä sanalla!

Dzii

Voi väsymys sentään!

Haukotuttaa, haukotuttaa, haukotuttaa.. Nyt on yksi niistä hetkistä, jolloin tekisi mieli juoda kupillinen kahvia, dippailla siihen keksejä ja polttaa tupakka. Kahvia join ennen raskautta hyvin vähän, ehkä muutaman kupin kuukaudessa. Tupakkaa poltin monen monta päivittäin. Keksien ystävä olen aina ollut. Ehkä mä nyt tyydyn sitten kuitenkin kamomillateehen. Teetä mulla oli tapana juoda päivittäin heti herättyäni, nykyään nautin kupposen silloin tällöin, kuitenkaan edes paria kuppia/viikko enempää.

Tällä hetkellä ulkona on vielä ihan kiva ilma, mutta loppupäivälle lupaili sadekuuroja ja typeriä pilviä auringon tielle. Mua ei kuitenkaan haittaa, mä ajattelin muutenkin viettää päivän vällyjen välissä. Huomenna takaisin sairaalalle terveystarkastukseen ja mies aloittaa kesätyöt! Onhan sitä nyt muutama kuukausi mennytkin mun palkkani lisäksi miehen työttömyystuella(joka muuten loppui sopivasti tässä kuussa). Jossain välissä ensi viikolla taidan treffata erään lukijoistani. Jännittää oikein hyvällä tavalla. :)

Eilen tuli taas tämän kuukauden Ser Padres-lehti kotiin. Eilen hieman selailin, mutta tänään ajattelin lukaista ihan kokonaan. Ehdottomasti eniten kiinnostaa kahden aukeaman juttu Espanjan sisäisistä lomakohteista. Mä olen tehnyt miehelle hyvin selväksi, että ennen syksyä haluan edes jonnekin. Edes pariksi päiväksi. Mikäs sen parempi tapa löytää matkakohde, kuin vauvalehti?

Tänään olisi muuten suhteellisen iso kirpparitapahtuma Ravalissa, keskustan suunnalla.


^ Siinä taas yksi mieheni projekteista, yksi omista lemppareistani. Olisikohan vuodelta 2009?

Dzii

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Haukotellen teitä tervehdin..

Meillä on taas kämppä studiona ja mä olen linnoittautunut makuuhuoneen puolelle. Miehellä on äänitykset meneillään tuolla meidän uuden toimisto-/vaatehuoneen puolella, siellä ne jammailee kaverinsa kanssa.
Niiden oli tarkoitus mennä Jacktürbon treenikämpille tänään, mutta kun tuo kaveri nukkui pommiin niin päättivät hoitaa homman tällä kertaa täällä. Mullehan tämä järjestely on paljon kivempi, ei tarvitse yksin olla ja saan kuunnella livemusiikkia.
Mä olen taas tänään siivoillut täällä, musta alkaa pikkuhiljaa kehkeytymään oikein ammatilainen näissä siivouspuuhissa. Voin perustaa oman siivousfirman heti kun masun asukki on täällä. Tai sitten en.. Nyt on kuitenkin lattiat puhtaudesta kiiltävät, petivaatteet ulkona tuulettumassa, pyykkejä pesty ja pölyjäkin pyyhitty. Tiskaamaan en alkanut, täytyyhän miehelle jättää iltapuuhasteltavaa. ;) 

foooood
Food Comes Before Facebook - Dziin jälkiruokaa / © Dzii / 14.04.2012
Mulla on nyt loppuillalle luvassa tietokoneen tuijottamista ja lepäilyä, huomenna on sunnuntai ja pitää herätä taas aamulla työvuoroa tekemään. Mä niin odotan, että saisin ensi viikolle edes yhden iltavuoron, eikä aamulla olisi mitään tekemistä. Saisi vaan nukkua ilman herätyskellon pirinää. Tänään illalla pitäisi tulla seuraavan viikon työvuorot.


Dzii

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Ikuistettuja hetkiä

sinmicabeza
Mother-to-be, Clothes And The Belly / © Jack Norton / 13.04.2012
fooood
Crema De Verduras - Dziin päivällinen / © Dzii / 13.04.2012
134
Besitos / © Dzii / 13.04.2012

Dzii
sinmicabeza

Päivämääriä

Oikein hyvää vuosipäivää minulle ja Barcelonalle! Takana on nyt tasan kaksi vuotta yhteiseloa. 
Tänään on myöskin tasan kuukausi laskettuun aikaan.

Joku sanoi mulle joskus eräällä foorumilla, että laskettu aika ei voisi enää muuttua alkuraskauden jälkeen. Nyt täytyy päteä ja todeta, että Kyllä muuten voi. Meille veikkailtiin alunperin, että suuri päivä olisi 23.05, sitä toitotettiin aina Tammikuulle asti - no, nyt meille puhutaan eri päivästä, nimittäin 13.05 olisi kuulemma tulopäivä. Saatiin vasta tällä viikolla tietää, kun kyseltiin miksi silloin kaksi viikkoa sitten annetuissa kuvissa luki LA:na 13.05.2012.

Aikamoinen ylläri, vaikka ei tuo laskettu aika aikaistunut kuin kymmenellä päivällä. Meidän lääkäri ihmetteli myös sitä, että miksei meille ole aikaisemmin asiasta infoiltu. Siinä olikin sitten miettimistä. Johtuu siis ihan vain epämääräisestä ja epäsäännöllisestä kuukautiskierrostani, ja ultrakuvia tarkastelemalla oli selvinnyt, että hieman aikaisemmin olisi jo tulossa.

Meillä on nuo lääkärivisiitit menneet aivan sekaisin heti Suomireissulta palattuamme, eikä terveystarkastusta ole mulla ollut sitten tammikuun visiitin. Helmikuun puolenvälin visiitti meni meiltä ohi, koska silloin samana aamuna rynnättiin sairaalaan sen mun oksentelu episodin(linkki postaukseen) vuoksi. Silloin meille sanottiin, että ensi viikolla olisi uusi aika terveystarkastukseen, mutta sitä aikaa ei sitten koskaan kuulunutkaan(yleensä soittavat ja laittavat kirjeen postissa). Tuon päivän aikana näinkin sitten yhtä sun toista lääkäriä, että sikäli en olisi tarvinnutkaan yhtä lisää samaan syssyyn.

En ole muuten ainoa Barcelonassa asuva odottava, jolla tiedän olleen epäselvyyksiä ja ihmeellistä säätämistä lääkäriaikojen kanssa. Tiedän erään, joka raskaana ollessaan oli 3 kuukautta täysin ilman minkäänlaista visiittiä. Systeemi kusee. Heille syntyi kuitenkin pari päivää sitten terve tyttölapsi,siitä oikein paljon onnea. 

Me ollaan nyt sitten ainoastaan ultrassa ja päivystyksessä vierailtu tuon meidän ikävän aikoja sotkeneen oksentelukerran jälkeen. Sokerirasitustesti ja verikokeita meillä oli noin viikko sitä ennen. Loppu hyvin - kaikki hyvin, eilen vihdoin saatiin taas uusi aika terveystarkastukseen, kun sairaalan vastaanottovirkailija tajusi, että meidät on täysin "unohdettu". Monesti aikaisemmin ollaan kyllä koitettu soittaa ja kysellä, että milloin mulla oikein on seuraava aika. Joka kerralla ainoa mikä saatiin tietää, oli seuraavan ultrakuvauksen päivämäärä. Niitä meillä on siis ollut nyt kahdet viimeisen kahden kuukauden aikana.

Noh.. Maanantaina aamulla aikaisin ylös, ulos ja kohti terveystarkastusta!
Päästäänpä taas kattomaan muun muassa tämän neidin verenpainetta ja painoa.

Hei muuten, mulla ei sitten ollutkaan edes sitä hiivistä! Testien tulokset olivat tulleet ja hetkisen käytävällä odottelun jälkeen saatiin nekin eilisellä reissulla tietää.  Lääkäri sanoi kaiken olevan kuin pitääkin, ja määräsi ainoastaan Blastoestimulina nimistä rasvaa, jota jo sunnuntaina haettiin päivystyksen lääkärin suosituksesta. Nyt sitä sitten vielä parin päivän ajan, mutta muuta ei pidä ottaa. Kuulemma lepoa ja kärsivällisyyttä vaan.. Pitäisi kuulemma koittaa olla stressaamatta liikoja..

 ♥ Ps. Pikkuisella sitä painoa on nyt noin 2500g, eli ei ollenkaan liian pienoinen enää. Mun rakas prinsessani kasvaa kovaa vauhtia. 

nortistolkis
Con Mi Amor / © Dzii / 13.04.2012 /
Dzii

Viihdettä perjantaille part 1










Vanhoja ja loistavia! Näitä Youtuben löytöjä tulee aina välillä selailtua.. Nämäkin nähty vähintään muutamaan otteeseen.. :')

Dzii

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Kukkuu

Moi taas täältä voivottelijan kolosta!

Mä en nyt yhtään muista, että minkä verran mä olen itsestäni, historiastani tai ylipäätään taustoistani teille kertonut. Tänään mulla kuitenkin oli tylsä tilannekatsauskäynti neurologille, ja visiitin lopuksi sovittiin uusi aika ensi syksylle. Näillä näkymin ennen talvea pääsen taas aivosähkökäyrä - ja magneettikuvauksiin. Katsotaan nyt, mitä syksy tuo tullessaan.

Sairaalaan käveltiin taas yli puolet matkasta, loput mentiin metrolla. Mulla on sopivasti kaikki lääkärit samassa sairaalassa, vielä samassa kerroksessakin. Oli ihan hyvä taas kävellä hieman, eilinen kun meni turvallisesti kotona siivoillessa ja levätessä. Kipujen puolesta eilinen oli hieman helpompi päivä - tänään taas loppupäivä ollut yhtä tuskaa. Välillä ehtii huokaista helpotuksesta, kun tuntuu että voi liikkua taas melkein normaalisti ilman sen suurempia kipuja - kunnes kivut tulevat tuplana takaisin. Mä en enää erota tulehduksesta johtuvia kipuja muista kivuista, kun tuntuu että koko kroppa navasta alaspäin on jotenkin niin kertakaikkisen voimaton ja hellänä. Tänään tuli kyynel silmään pelkästään jalkaa sängylle nostaessani. Tai siis sitä yrittäessäni. Voi typerät kivut, menkää jo muualle.

Tänään mulla oli pitkästä aikaa aamuvuoron sijaan iltavuoro, aloitin työt viideltä. Työvuoron jälkeen käytiin ruokakaupassa hakemassa keittiöön täytettä ja pikkuiselle vaippoja. Tuli ostettua ensimmäinen vaippasatsi, merkkinä Dodot ja kokona nro 2. Vaippoja meille on tulossa ihan Venezuelasta asti postipakettina, kun miehen äiti välttämättä halusi siinäkin auttaa. Venezuelasta odotellaan tällä hetkellä mm.
..Vaippoja
Kuumemittaria
Rntaliivien suojia
Vaatteita
Hoitolaukkua
Hiusharjaa
Tutteja..
..Ja vaikka mitä muuta. Melkeinpä joka kerta, kun miehen siskon kanssa puhun Facebookissa, kertoo hän heidän lähettävän taas uuden paketin tulevalla viikolla. Ei kai siinä voi kauheasti kieltääkään, kun toinen niin innoissaan höpisee. Ihania ihmisiä ja olen hyvin, hyvin kiitollinen kaikesta avusta. Omat hankintani rajoittuvat vielä
Muutamaan vaatteeseen
Kesähattuun
Vauvaöljyyn
Kosteuspyyhkeisiin
Talkkiin
Vaippoihin
Tuttipulloon
Kahteen tuttiin
Ja vilttiin..
Muilta saatuja meillä onkin sitten jo jonkun verran, esimerkiksi sänky, syöttötuoli ja rattaat ovat jo valmiina. Syöttötuolia nyt ei aivan samantien tule edes tarvitsemaan, mutta siitä huolimatta ollaan sekin jo koottu ja olohuoneessahan se nyt sitten odottelee. Ensikengätkin löytyvät, nimittäin omat vanhat Niken tossut.

Dzii

Rakkautta




Siinä on yksi Dziin ehdottomista lemppareista, Mike Stinson. Ihana mies

Dzii

tiistai 10. huhtikuuta 2012

TOIVEPOSTAUS

Valitsen 1-3 aihetta ja postaukset ilmestyvät tämän viikon aikana.
Ideoita kehiin, hyvät lukijat!
dzii4
© Dzii Laaksonen (24.02.2012)
Dzii

toivepostaus

JJJJJJ2


Tänne saisi heittää toiveita! Valitsen 1-3 aihetta ja postaukset tulevat tämän viikon aikana.


Dzii

maanantai 9. huhtikuuta 2012

un, dos, tres..


Dzii

08.04.2012


Kuten edellisessä postauksessa jo mainitsinkin, eilen oli taas yksi niistä hieman pidemmistä päivistä.

Päivä starttasi tuttuun tapaan työvuorolla, jonka aikana mies koitti vakuutella mua lähtemään sairaalaan. Jo muutaman päivän olin ehtinyt valittamaan hyvin epämukavista oireista(polttavaa tunnetta, hiiviksen oireita jne..), mutta jääräpäisenä ja pelokkaana(lääkärit osaa oikeasti olla pelottavia) halusin välttämättä odottaa ensi visiittiin, toivoen vaivojen lähtevän itsestään pois. Mies oli kuitenkin silminnähden huolestunut mun ainaisesta voivottelustani ja sai mut vakuutettua lähtemään kohti sairaalaa.

Työvuoron jälkeen kävin vielä suihkussa ja lähdettiin kävelemään kohti tuttua sairaalarakennusta. Aivan perille asti ei kuitenkaan jalkaisin menty, vaan hypättiin keltaisen linjan metroon sopivan pysäkin tullessa kohdalle. Meidän oma kotipysäkki on vihreää metrolinjaa, sairaalan keltaisen. Näin vältyttiin metron vaihtamiselta ja tuli tehtyä pieni kävelyreissu samalla.

Gynekologin odotushuone oli täynnä ihmisiä. Tuolta meidän sairaalasta löytyy monen monta eri osastoa, ja raskaana olevat ohjataan aina automaattisesti ensin gynekologian puolelle. Niin kai tehdään muuallakin? Minun lisäkseni näytti olevan ainakin yksi maha-asukin kanssa vaivaileva. Onnekkaita kuitenkin oltiin, kun ei noin puolisen tuntia pidempään jouduttu odottamaan, kunnes päästiin voivottelemaan tohtorille. En nyt sen yksityiskohtaisemmin visiitistä avaudu, mutta lopputuloksena oli, että hiivatulehdus näyttäisi olevan ja mahdollisesti myös pissatulehdus. Pikkuisella näytti olevan kaikki hyvin, mitä en kyllä epäillytkään missään vaiheessa. Gynekologi otti näytteitä ja pyysivät palaamaan kahden tunnin päästä takaisin kuulemaan tuloksia. Odotellessa mentiin sairaalan vieressä olevaan ravintolaan tankkaamaan, kello oli tuolloin tasan 17.00.


Palattiin takaisin osastolle jo hyvissä ajoin, viisitoista minuuttia sovittua aikaisemmin. Tällä kertaa odotushuone oli melkein tyhjä - yhtä äitiä, ilmeisesti isoäitiä ja hyvin kovaäänistä pientä poikaa lukuunottamatta. Odottelu kului pojan kiljumista kuunnellessa. Odottava palkitaan..

Ei ollut ainakaan pissatulehdusta, mutta hiivikseen sain sitten kahdet eri lääkkeet. Ensi neuvolavisiitillä(torstaina) saadaan tietää toisen testin tuloksia - että mikä tulehdus tarkalleen ottaen on kyseessä, ettei ole jokin muu sienisukuinen tulehdus meneillään. Kehottivat kuitenkin palaamaan takaisin jo aikaisemmin, jos ei ole yhtään helpottanut ennen torstaita. Muut kivut nivusissa lääkäri veikkasi hormonien ja muiden kehon täysin normaalien muutosten aiheuttamiksi. Mulla vaan sattuu olemaan ne täysin normaalit tuntemukset miljoona kertaa voimakkaampia - hyvä kun housut saa jalkaan kivusta ihan oikeasti huutamatta - makuulla kyljeltä toiselle kääntymisen kivuliaisuudesta puhumattakaan.

Takaisin kotona oltiin hieman ennen yhdeksää, mutta ei se päivä toki siihen päättynyt. Seuraavaksi alkoikin operaatio vaatehuoneesta miehelle toimisto + olohuoneen uudelleen järjestäminen. Valmiita oltiin keskiyön jälkeen, jolloin olikin jo aika syödä kotimatkalla ostettu tonnikala-pekoni pizza. Ruoan jälkeen vielä lyhyt postaus, sähköpostien tarkastaminen ja pienet rupattelut FB:ssä. Päivä päättyi(ylläri ylläri) Serranon Perhettä väsynein silmin tuijottaen. 

Kuvamateriaalia sairaalareissulta..

846
Vastapuristettua appelsiinimehua..
849
..Ja rapeat juustohampurilaiset - siinä Dziin päivällinen. Miehellä ateria poikkesi juomapuolessa - appelsiinimehun tilalla Coca-Colaa. 
844
Seuraksi saatiin uteliaita katseita..
843
Jälkiruokana join maailman parasta kuumaa kaakaota..
841
.. Jonka jälkeen paitaa piti asetella hieman uudelleen.
845
Hienostunutta siemailua.
848
Takaisin sairaalassa ja respan täti oli kadonnut omille teilleen.

Että sellaista tällä kertaa.. Unta sain kahden maissa, yö meni jatkuvasti heräillessä. Voi kun aika menisi vielä pikkuriikkisen nopeammin, tunnen itseni vanhaksi tädiksi kaikkine vaivoineni. 

Dzii

Heissan!

Älyttömän pitkä päivä takana! Huomenna teen postauksen (kuvien kera!) päivän tapahtumista, mutta nyt en pysty enää hetkeäkään keskittymään mihinkään. Oikein kauniita unia kaikille, ja muistakaa, että NYT alkaa olemaan se paras aika vierailla Barcelonassa - sopivasti ennen pahinta turistikautta. Muakin saa muuten tulla moikkailemaan jos täällä päin pyörii. Mielelläni vien jonnekin kivaan paikkaan vaikka kahvittelemaan. :)

Dzii

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Iltoja!

Selvisin hengissä! Miekkosen piti lähteä treenikämpille, niin menin sitten aivan yksin shoppailemaan..
Mukaan lähti vaikka mitä ja rahaa meni noin 60€. Nyt olen aivan rättipoikki, väsynyt ja vaikka mitä muuta.. Harmittaa, koska sain tänään aikaisemmin kuulla yhden kaverin olevan kaupungissa tämän illan, olisin halunnut mennä moikkaamaan. Tämän neidin lauantai-iltaan ei kyllä enää muuta kuulu kuin lepoa ja Los Serranoja. Selkäkin huutaa hoosiannaa. Tulisi se mies jo kotiin hieromaan minua poloista..

742
Pirteän turkoosi suoja kynttilälle, puinen boksi kivalla kuvalla, kolmet alkkarit(en kuvannut kaikkia erikseen, koska ajatus alusvaatteideni esittelemistä tuntui hieman oudolta..) ja tummanvihreät stretch polvisukat..
Tuo turkoosi enkeli meni kattoterassin pöydälle ja boksin ostin kotiavainten säilytyspaikaksi. Alusvaatteita ostin koon isompia kuin kotona ennestään olleet, polvisukat ihastutti värillään ja miellyttävällä materiaalillaan.

746
Pitkävartisia ohuita sukkia, 100% puuvillaa.
745
.. Ja lisää pitkävartisia ohuita sukkia, myöskin 100% puuvillaa.
Sukkia ostin viidet parit, kauppana alusvaateliike Calzedonia

743
Aivan ihana pieni kaulaan ripustettava pussukka, tummansiniset shortsit ja urheilurintaliivit.
744
:) Eikä hintakaan ollut paha! Ostin tuon ensi kesän illanvietot mielessä, ihan kätevä paikka käteiselle ja puhelimelle. Tuo on kooltaan hieman pitkulainen, arvioisin hieman perus  iPhonea isommaksi.

Kävin Harmonyssa(olisin linkittänyt kotisivun, mutta kun en löydä googlettamalla..) katsomassa, josko olisin löytänyt jotain kivoja mekkoja tai pitkiä paitoja, joita voisin käyttää legginssien kanssa. Ei tarvitsisi housuja alkaa ostamaan. Mitään sekä mieluisen hintaista - että näköistä, en kuitenkaan löytänyt, niin ostinkin shortsit (kokoa 44, muutaman koon totuttua isommat. Ennen masun kasvua oli kokoni 36..) Kesällä täytyy tuunata shortsit pienemmiksi, niin voi käyttää niitä jatkossakin. Harkitsen myös tuon takataskussa olevan kolmion muotoisen koristeen poistattamista. Shortsien lisäksi tämän neidin oli aivan pakko saada urheiluliivit ja maailman suloisin pieni pussukka.

741
Keittiön täytteeksi ostin appelsiinimehua, suklaata ja jäätelöä. Vessaan vessapaperia.
 Vauvaöljy ja vauvojen kosteuspyyhkeet jäävätkin vielä toistaiseksi vaatehuoneeseen odottamaan pienen saapumista. 
Kävin poikkeuksellisesti Bonpreussa tekemässä ruokaostokset. Onhan tuo lähellä, mutta Consumiin ja Capraboon verrattuna hieman kalliimpi paikka.

Dzii

(tyhjä part2)

Päivä meni aivan älyttömän nopeasti! Shoppailuja ei tullutkaan tehtyä, kun kaikki kaupat olivat kiinni - unohdin että tänään on pyhäpäivä. Huomiselle siirtyi siis shoppailut, mutta sen sijaan tehtiin vajaan tunnin kävelylenkki. Ulos asti oltiin jo keritty tajuttuamme katujen olevan autiona ja liikkeiden suljettuina, mitäs siinä sitten muuta kuin kävelylenkille vaan. :)

Noin muuten päivä vierähti työvuoron lisäksi miehen siskon kanssa Facebookissa höpötellessä, Los Serranoja tuijotellessa ja ihan vain levätessä.

Nämä viime päivät ovat taas olleet hieman tuskaisempia - ei kauaa voi pysytellä samassa asennossa, kun muuten iskee sietämätön kipu taas hieman enemmän liikkuessa. Täytyy siis melkeinpä koko ajan liikahtaa johonkin suuntaan, niin pysyy kivutkin poissa - ainakin niistä pahimmat. Tahtikin alkanut hidastumaan, jännä miten välillä tuntuu että kaikki täytyy tehdä slow motionissa..

Tällä hetkellä odotan iltapalan valmistumista, makoilen sängyllä ja tuskailen inhottavan olon kanssa. Alakropan kipujen lisäksi kurkussa tuntuu inhottavalta, jotenkin todella raskas olo ja janottaa ihan hirveästi koko ajan. :/

Nyt saapui ritarini iltapalan kanssa! Kauniita unia.
Dzii

perjantai 6. huhtikuuta 2012

(tyhjä)

Päivä on lähtenyt käyntiin banaanilla, appelsiinilla ja työvuorolla. Kohta jatkuu päivän ruokailut hunajavellillä. Töitä on vielä reilun tunnin verran jäljellä.
Tänään mennään ostamaan uudet mammahousut Dziille! Multa ei enää löydy edes yhtiä housuja - ei edes verkkareita, jotka eivät kiristäisi. Masu on alkanut kasvamaan yhä nopeammin, pitääkin ottaa uusia kuvia siitä.
Jos sää näyttäisi yhtään paremmalta, kutsuisi keskusta ja Prenatal. Sää kun kuitenkin on mitä on, taitaa shoppailut sijoittua turvallisesti kotikulmille, Gràcian putiikkeihin. Katsotaan, mitä löydetään. Otan kuvia reissulta. :)

Nyt ulkona sataa kaatamalla.. Mies toi hunajavellin sänkyyn.. Ihanaa kun voi tehdä työt liikkumatta minnekään.. Jatkan työvuoroa ja palaan taas illemmalla.. 

Dzii

torstai 5. huhtikuuta 2012

Raskaus - mikä ihana tekosyy

Meillä raskaana olevilla on tiettyjä etuoikeuksia, joista yksi on ylitse muiden; julkisissa kulkuvälineissä meille pitäisi aina tarvittaessa luovuttaa istumapaikka. Luvan kanssa saa ottaa päähän ja suuttua, jos täynnä olevassa metrossa ihmiset eivät tajua luovuttaa paikkaansa maha-asukin kanssa matkustavalle. Itse ainakin olen ilmaissut närkästyneisyyteni samassa metrossa matkustaneelle nuorelle naishenkilölle, kun ei millään voinut nostaa peppuaan penkistä, vaikka varsin hyvin näki minun tuskailevan monen pysäkin verran. Ei edes samassa vaunussa seisoville vanhuksille voinut luovuttaa paikkaansa.

Raskausaika on jokaisella naisella erilainen, jokaisella vatsan kasvaminen ja sen asukin kehittyminen tuo elämään erilaisia muutoksia. Mielialojen vaihtelut ja raskauden aikainen pahoinvointi ovat kuitenkin niitä yleisimpiä ja puhutuimpia odottavan naisen vaivoja. Dziiltä neuvoja? Lyhyesti, ytimekkäästi ja viisaasti; pura mahdollisimman paljon ajatuksiasi itsellesi parhaimmalla tavalla, syö pieniä annoksia monta kertaa päivässä.

Jokainen ihminen on erilainen ja raskaudet ovat erilaisia, mutta.. Mielestäni on naurettavaa, miten jotkut puolisot, kumppanit ym. suhtautuvat odottavan naisen mielialojen vaihteluun. Vielä naurettavampaa on se, kuinka moni nainen hyväksikäyttää sitä faktaa, että tosiaan raskaus aiheuttaa mielialojen vaihteluja.Voi miten helppoa odottavien naisten on pistää kaikki kiukunpuuskat, bitchmäisyydet jne. raskauden piikkiin, jos kumppani automaattisesti "ymmärtää" sen johtuvan hormoneista ja kasvavasta masusta. Ihmeellistä touhua, sanon minä.
Tapauskohtaista claro que si, mutta ei kaikkea voi laittaa raskauden piikkiin.

Liika stressi - varsinkaan jatkuva sellainen, ei ole hyväksi, mutta voiko esimerkiksi lastenvaunujen ostaminen/päättäminen aiheuttaa kasvavalle mahan asukille vaarallista stressiä? Tuskinpa. En tiennyt itkeäkö vai nauraa, kun luin erään pariskunnan siirtäneen vaunujen ostamista, koska odottava vaimo alkoi stressaamaan siitä niin paljon(?). Aikamoinen stressinsietokyky, kun vaunujenkin ostaminen siirretään ettei stressi kasva liian pahaksi. En missään nimessä halua tuottaa kenellekään pahaa mieltä, enkä halua kenenkään ottavan mielipiteitäni liian henkilökohtaisesti ja loukkaantuvan. Tiedän, miltä raskaudenaikainen stressaaminen voi pahimmillaan tuntua, enkä halua kenellekään moista. Se sattuu, ihan oikeasti sattuu.

Minusta on kuitenkin aika hölmöä, jos sitä stressiä aletaan pelkäämään raskauden myötä. Stressi kuuluu jokaiseen elämänvaiheeseen, valitettavasti myös raskauteen. Sen minimoiminen ja välttäminen on odottavalle ja kasvavalle pienoiselle erittäin hyväksi, ilman muuta. Jos elämässä kuitenkin on muuten kaikki mallillaan, eikä joudu päivittäin - tai edes viikottain, murehtimaan vaikkapa niinkin arkisista asioista, kuten ruokarahojen riittämisestä ja seuraavan kuun vuokrasta, on asiat jo miljoona kertaa paremmin kuin monella muulla. Jo paljon paremmin kuin esimerkiksi minulla.

Tuntuu vain niin typerältä, että jotkut, joiden arki on muuten tasapainoista ja elämä ns. turvattua ja muutenkin suhteellisen stressivapaata, tosissaan murehtivat lastenvaunujen hankkimisen tuomasta stressistä noinkin paljon. Voi että, sanon minä.

Dzii

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Tänään ei kattoterassi kutsu

Sadesäät senkuin jatkuvat, ja jos unenpöpperöiseen heräilemiseeni on uskomista, viime yönä ukkosti ja salamoi. Tänään mä haluan kokkailla hampurilaisia, syödä suklaata ja katsella sadetta turvallisesti peiton alla piilotellen. Tällä hetkellä mä odotan, josko Venezuelan paketti päättäisi saapua tänään. Lähetit tulevat yleensä näihin aikoihin; yhdentoista ja kahdentoista välillä.

Tämän päivän aamuherätykset hoiti lankapuhelimen piriseminen. Miehelle soitettiin aikaisemmin sovitun lääkäriaikansa muuttuneen.
Vielä hetken ajattelin odotella, ja sen jälkeen kutsuu ruokakauppa. Täytyy ostaa maitoa, hampurilaispihvejä, tomaatteja ja muuta tarpeellista. Mulla on mielessä postaus aihe, josta haluaisin hieman enemmänkin avautua täällä blogissa. Ajattelin hoitaa sen kirjoittamisen myöhemmin tänään. Sarjassa Odottavat mammat ja heidän erityistarpeensa. 

Ihana Beatles! Ala-asteen englannintunneilla katsottiin opettajan Yellow Submarine videokasetti vähintään viisi kertaa. Meiltä löytyy kyseinen leffa DVD:nä.

Dzii

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Liebster Blog - Viele Danke

Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.


 Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!


-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-

Suuri kiitos kuuluu eräälle pitkäaikaisimmista lukijoistani; kiitos Samantha! Kiitos, kiitos ja vielä kerran Kiitos. Käykäähän ihmeessä kurkkaamassa Samanthan 
Läpäläpämaa.

Itse kun en blogeja seuraile, niin viiden suosikkini valitseminen voisi mennä hieman hankalaksi. Olenpa jälleen siis tylsä, ja katkaisen palkinnon kiertämisen. :/


Dzii

It's RAINING again..

.. Ja säätiedotuksen mukaan sataisi vielä koko päivän. Myös huomiselle luvattu sadetta.

Eilen taas päinvastoin oli oikein kuuma päivä, ja parin viime päivän tavoin nautiskelin auringosta kattoterassilla. Ei muuten kovin montaa vaaleaa spottia enää löydy mun kropasta; masu nyt on laajin hieman vaaleampi alue tällä hetkellä. Sitä ehtii sitten kesämmällä ruskettaa paremmin.

Eilen illalla järjestelin terassia taas hieman enemmän, sisustelin ja pujottelin jouluvalot pyykkinarulle. Oli meillä terassilla jo ennestään valot, mutta nyt taas hieman tunnelmallisempi paikka viettää kesäiltoja. Meidän muovinen lasten uima-allas on vielä toistaiseksi mytyssä, mutta ehkä näiden sadepäivien jälkeen saadaan pistettyä sekin. Kesä♥


Nyt jatkuu aamupäivä hunajavellin, Ray Charlesin ja työvuoron merkeissä. 
Palaamisiin!

Dzii

maanantai 2. huhtikuuta 2012

H-hetki lähestyy..

Päivä on lähtenyt mukavasti käyntiin päärynämehulla, banaanilla ja hunajavellillä. Uusi viikko on pyörähtänyt rullaamaan ja 33. raskausviikko aluillaan. Nyt alkaa jo hieman jännittämään, kun voi jo sanoa lasketun ajan olevan ensi kuussa. Vielä tänään ei ollut Venezuelasta matkalla oleva paketti saapunut, mutta luultavimmin huomenna aamupäivällä postimies on paketti kourassa alaoven takana. Sitten meillä onkin jo melkeinpä kaikki tarpeellinen. Ensi viikolla mennään taas katsomaan, mitä prinsessalle kuuluu. Dziillä on uusi rakkaus; päärynämehu. ♥

Eilen illalla katsottiin yllättävän mielenkiintoinen ja hyvä elokuva, päätähtenä iki-ihana Leonardo Di Caprio. Tuo leffa on pyörinyt mielessä jo pidempäänkin, mutta eiliseen asti jätin katsomatta, peläten sen olevan pettymys. Jostain syystä eniten pelotti Leon suorituksen onnistuminen. Suotta kuitenkin pelkäsin, oli oikein positiivinen yllätys koko leffa. Leffanaposteltavina oli poppareita, vettä ja suklaata. Masun asukki oli hengessä mukana; aina kovaäänisimpien kohtauksien aikana, masu alkoi hytkymään ja heilumaan.


Dzii