sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Dzii: Kotivaimon päiväkirja

Rakas päiväkirja. Takana on kokonainen viikko uudessa kodissamme. Päiväni kerta toisensa jälkeen muistuttavat edeltävää. Jokaisena päivänä olen laittanut pesukoneen pyörimään ja myöhemmin ripustanut puhtaat pyykit kuivaustelineelle roikkumaan. Jokaisena päivänä olen heilunut rätti kädessä ympäri asuntoa, etsien jotakin puunattavaa. Torstai-iltani vietin keittiön tuoleja yleispuhdistusaineella putsaillen. 

byebyeisla
Isla Margarita - Caracas, Venezuela  / 20.03.2013
Jokaisena päivänä olen myöskin kokkaillut. Pitkästä aikaa olen saanut kokkailla näinkin paljon, kun ei ole anoppia valtaamassa keittiötä upeilla ruuillaan. Kuluneen viikon aikana olen valmistanut mm. kanaa riisillä, kasviscurrya ja tänään koetin onneani pullien tekemisessä. No, pullat maistuivat aivan sämpylöiltä ja perjantainen kanakin jäi raa'aksi. Kana laitettiin takaisin uuniin, pullat saavat nyt sitten toimia sämpylöinä. Jokaisena päivänä olen miettinyt, miten asunnosta saisi vielä hieman kivemman. Jospa se koriste-esine näyttääkin paremmalta muualla.

En vieläkään ole alkanut haikailemaan pois Suomesta. Tällä hetkellä ulko-ovessamme lukee oma sukunimeni, ensi viikolla jonkun pitäisi tulla ja lisätä mieheni sukunimi omani eteen. Tuollaiset pienet asiat saavat minut onnelliseksi. Ovi jossa on meidän molempien sukunimet! Se jos jokin saa uuden kodin tuntumaan vielä hieman enemmän siltä omalta kodilta. 

Meillä on vieläkin tavaroita purkamatta ja osa vaatteistani on edelleen matkalaukun sisällä ryppyyntymässä. Eilen sain viimeisetkin leffamme sijoiteltua nätisti tv-tason hyllyyn ja Margaritalta tuotuja simpukoita laitettua kauniisti olohuoneen ikkunalaudalle. 100 DVD:tä, joiden joukosta löytyy leffoja, sarjabokseja ja dokumentteja laidasta laitaan. Yhdestä simpukasta ajattelin vielä jonain päivänä tehdä kaulakorun. Pala tropiikkia mukanani, minne ikinä menisinkään. Katseltavaa tylsimmillekin päiville. Asunto näyttää jälleen hieman enemmän meidän kodiltamme.

leakisslivingroom
Lea x 2. :) / 28.03.2013
Makuuhuone on tällä hetkellä Jackin tilapäinen studio, siellä se viettää suurimman osan päivistä uuden projektinsa kimpussa. Ilman kuulokkeita olisi varmaan jo parit naapurit käyneet ovella koputtelemassa. Olohuone on valtakuntani, jossa pyörivät leffat ja mm. Frendien kausiboksit aamusta iltaan. Televisiokanavia ei meillä katsota kuin oikein hyvän leffan tullessa. Asunnon pleikkarista löytyvään NetFlixiin ehdin jo tykästyä, mutta nyt se ei syystä tai toisesta toimi. Ei ole toiminut viimeiseen kahteen päivään. 

Kämppä on tosiaan valmiiksi kalustettu, mikä on helpottanut meidän tilannettamme aika mukavasti. Täältä löytyy perushuonekalujen lisäksi mm. Playstation 3, sodastream ja olohuoneesta kunnon kaiuttimet. Meidän ainoa suurempi ostos on ollut pinnasänky Lealle. Se löytyi Tori.fistä 30€llä, lakanoiden ja tyynyjen kera.

Rakas päiväkirja, Dzii on onnellinen. Lea tutkii asuntoa aamuin illoin lattialla kontaten ja eri tasoja ylös nousemiseen käyttäen. Kaikista kivoin on ilmeisesti ollut olohuoneen lasipöytä, jota vasten on aina päästävä seisomaan. Se onkin Lean suruksi nyt toistaiseksi siirretty muualle, että saatiin leikkimatolle tilaa. Parhaita leluja ovat äidin puhelin ja telkkarin kaukosäädin. Marakasseista, leikkikameroista, pehmoleluista ja vaikka mistä kivoista leluista viis. :) Rumpuina toimivat hyvin äidin jalat ja ihan vaan lattia. 

Huomenna alkaa uusi viikko ja perjantaina törmäsin ihmiseen, jota en ollut viiteen vuoteen nähnyt. Päivät kuluvat nopeasti ja elämä yllättää. Elämä hymyilee. 

Dzii

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Hrrrr...

... Kylmä! Mittaria en omista mutta vähintään 30 astetta kylmempää kuin rannalla jossa viime viikolla nautin auringosta.

Viime viikko meni hujahtaen, eikä bloggaukselle jäänyt ollenkaan aikaa. Nytkään en voi laittaa viimeisiä reissukuvia, koska mulla on taas tuttu "USB-johto kateissa" kriisi meneillään. Kaikki kolme kuitenkin olemme ehjinä, Suomessa ja OMASSA KODISSAMME. Teini-ikäisenä vietin hyvin paljon aikaa Turun seudulla, mutta en koskaan ajatellut tänne muuttavani. Mulla oli aina muita suunnitelmia. Tänne en halunnut jäädä.

Täällä nyt sitten ollaan, puolisen tuntia sitten kävin jättämässä muuttoilmoituksen. Aikaisemmin päivällä sain täytetyn ja allekirjoitetun vuokrasopimuksen ja maksoin jo osan ensi kuun vuokrasta. Keskustassakin ehdittiin piipahtaa, Jack sai itselleen uudet kielet yhteen kitaroistaan. Vielä Venezuelassa ollessamme tilasin tuolle uuden ja hienon kolmen kitaran kitaratelineen, senkin pitäisi nyt sitten saapua ihan näinä päivinä. :) 

Musta on todella virkistävää olla Suomessa, eikä ainakaan vielä tee yhtään mieli muuttaa mihinkään muualle. Nyt kun ensimmäiset asiat (vuokrasopimus, muuttoilmoitus..) ollaan saatu suoritettua, koittaa vaihe numero kaksi(2). Ensi viikolla lähdetään pistämään Jackin oleskelulupajuttuja eteenpäin. Meitä molempia varten on pino papereita täytettäväksi, miehelle hakijana ja itselleni hakijan puolisona. Sen lisäksi tarvitaan mm. nassukuvia Jackista ja molempien passeista kopiot. Pikkuhiljaa rullat lähtevät pyörimään.. Käsittelyyn sitten voikin mennä jopa kuukausiakin, hyvällä lykyllä hoituu kuitenkin jo viikoissa.


Kuva

Ps. USB-johdon löysin juuri äskettäin, eli kuvia tulossa taas piakkoin.

Dzii

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Mama I'm coming home!

Meistä tulee turkulaisia! Aika menee ihan lentäen ja ensi viikon keskiviikkona on lähtö kohti Suomea. Paluumatka on luultavasti yhtä kamalaa kidutusta, kuin se neljän kuukauden takainen tulomatkakin. Meidän lentolippujen mukaan tulevaan paluumatkaan menisikin vielä muutama enemmän, kuin tänne tulemiseen. Mua jännittää! Mä en voi käsittää, että ensi viikolla tähän aikaan ollaann uudessa kodissamme -  Suomessa! Turussa! Elämä on jännää ja mieheni kanssa olemme suhteellisen levottomia ja menestyksen janoisia sieluja - jos ei Suomessa rullat tunnu millään lähtevän pyörimään, pakataan me jälleen laukut ja lähdetään uusien seikkailujen perään muualle. Tuleva asuntommekin on vain muutaman kuukauden meidän, joten viimeistään kesän lopulla pitää edes asunnosta toiseen vaihtaa. Katsotaan miten käy - pysytäänkö Turussa, vaihdetaanko kaupunkia vai kenties maata. :) 

Koti on siellä, missä pidät hammasharjaasi. Oman hammasharjani taivalta viimeiseltä kolmelta vuodelta:

 13.04.2010 - 23.08.2012 Barcelona, Espanja

23.08.2012 - 21.11.2012 Espoo, Suomi

21.11.2012 - 20.03.2013 Porlamar, Isla Margarita, Venezuela

21.03.2013 Turku, Suomi ->



"Times have changed and times are strange 
Here I come, but I ain't the same 
Mama, I'm coming home."

Dzii

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

REISSUPÄIVÄKIRJA / lyhyesti ja ytimekkäästi

Tänään ei kirjoittamisesta tule yhtään mitään. Olen koittanut jo useamman kerran postailla, mutta jokaisen kerran juuri ennen julkaisemista, virheitä ja postauksen yleisilmettä tarkistaessani, olenkin päättänyt pyyhkiä koko tekstin pois. On minullakin ilmeisesti jotain kriteerejä. Ainakin itseni ilmaisemisen suhteen. (?)


drinkit
Rommidrinkkien valmistamista / March 2013
ranta1
Playa La Restinga / February 2013
dogi
Playa Guacuco / March 2013
Kello on täällä hitusen yli 11:30 ja mun työvuoroni loppuu juurikin NYT. Rintakehään sattuu, taidan mennä lepäämään. 

Dzii

Just to remind you;
all photos © Dzii Laaksonen

perjantai 8. maaliskuuta 2013

08.03.2013

Chavez on virallisesti julistettu kuolleeksi. Moni on jo pidempään epäillyt tämän menehtyneen, mutta nyt siitä vihdoin saatiin virallinen varapresidentin lausunto. Kuolinaika 05.03.2013, klo 16:25. Nyt sitten odotellaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Meillä on vielä pari viikkoa maassa oleskelua jäljellä, mutta enemmän mua huolestuttaa pidemmän tähtäimen tapahtumat. Täällä vietetään nyt suruaikaa, tänään on virallinen pyhäpäivä. Suurin osa kaupoista on kiinni, ja ne harvatkin jotka pitävät luukkunsa auki, ovat alkoholinmyyntikiellossa. 

aallot
02.03.2013 Playa Guacuco
IMG_3406
02.03.2013 Playa Guacuco

Maan lakien mukaisesti mentäessä uudet presidentinvaalit ovat luvassa kolmenkymmenen päivän sisällä. Toivottavasti silloin Venezuela saa uuden, maan asioita parempaan suuntaan vievän johtajan. Johtajan, joka ei lietso agressiota kansaan, vaan saa sen ymmärtämään, että asiat voidaan hoitaa muillakin tavoilla. Johtajan, joka ei tuo aseita kaduille. Johtajan, joka saa tämän niin uskomattoman kauniin maan takaisin jaloilleen. Sellaisen johtajan Venezuela ansaitsisi. Chavezilla oli puheensa ja lupauksensa, joista suuri osa oli valitettavasti puhdasta potaskaa. Herra Chavez on nyt kuitenkin tuonpuoleisessa, eipä siitä sen enempää. Viime vuoden vaalien Capriles oli auringonsäde synkkinä aikoina. Toivon tuon säteen nyt palaavan, ja jäävän taistelemaan paremman Venezuelan puolesta. Nyt on oikea hetki aloittaa rukoileminen. Tai ainakin peukkujen pystyssä pitäminen.

 

Tänään on Chavezin hautajaiset, mutta myöskin Naistenpäivä ja Lea täytti 10 kuukautta. Ulkona paistaa aurinko ja tällä hetkellä kuuntelen repeatillä Devendra Banhartin Hey Mama Wolfia. Hieman myöhemmin kutsuu biitsi.

Nyt kokkaamaan Lealle perunamuussia ja vihanneksia. Mä palailen taas kun pääsen kunnolla ajan kanssa kirjoittamaan.

Dzii