sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isänpäivät ovat aina yhtä masentavia. Yhtä pysähtynyt päivä kuin jouluaattokin, jolloin pitäisi olla koko perheen voimin. Silloin sitä aina tajuaa, että jotain puuttuu. Levätköön isi rauhassa, missä ikinä rokkaileekin Elviksen kanssa. 

Mieheni saa tänään juhlia ensimmäistä isänpäiväänsä. Aamu startattiin kaupan valmispullalla ja teellä, parin tunnin päästä lähdetään äitini vanhempien luokse vierailemaan. Siellä mä ajattelin leipoa suklaatortun suuren päivän kunniaksi.


Aurinkoista ja onnellista isänpäivää toivottaen,
Dzii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti