Mun keskiviikkoni on kulunut - ja kuluu vielä loppuun asti, suurimmaksi osaksi sängyssä lepäillessä. Aamulla varmistettiin seuraava neuvola-aika, siitä hieman myöhemmin käytiin pankissa ja tehtiin hieman ikkunashoppailuja. Kotimatkalla ostettiin omenamehua, pähkinöitä ja nugetteja. Tuossa on nyt mun tämän päivän kämpän ulkopuolella tehdyt suoritukset, eikä mua kyllä saa sen enempää tekemäänkään enää tänään. Kotona oon hieman siivoillut ja järjestellyt tavaroita. Alkaa tuo kasvava masu hieman hankaloittamaan liikkumista, ja on todella outoa kun täytyy kävellä hitaasti. En vaan yksinkertaisesti pysty enää menemään entiseen tahtiini, alkaa samantien pistämään masusta. Musta on nyt tullut tällainen isomahainen vaappuja.:)
Ei siinä, en kyllä ollenkaan pistä pahakseni, välillä täytyy pitää tällaisia kunnon lepopäiviä. Juu, välillä..
Huomenna on taas aamulla menoja, täytyy tänään ladata akut täysiksi että jaksaa! Tarkoitus olisi käydä kyselemässä asumistuen saantimahdollisuuksista, ja siitä, että mitä kaikkia papereita ne multa vaatii. Jos olen oikein ahkera ja pirteä, samalla reissulla voisi käydä toisessa paikassa kyselemässä mun espanjalaisen henkilöllisyystodistuksen perään. Sen saamiseksi tarvitsen nyt melkein ainoastaan Libro de Familian, joka mulle ja miehelle luovutettiin naimisiinmenon yhteydessä. Eli ihan simppelisti pitäisi hoitua, kunhan tuon ns. Perhekirjan ja passini muistan ottaa mukanani. Jo tuon ensimmäisen hoitamisesta tulee ainakin muutama kilometri perinteistä kävelyä, huomisen urheilusuoritukseni.
Perjantaina on tyttöjen ilta, eli olisi tarkoitus mennä keskustaan kaverin luokse. Sama osoite kuin viime viikolla, samat kamalat portaat odottaa.. Tällä kertaa meidän pitäisi olla sillä porukalla, millä viimeksikin oli alunperin tarkoitus. Ohjelmassa kokkailua ja rentoilua pienellä (mutta sitäkin paremmalla!) porukalla. Miehellä on samoihin aikoihin omat menonsa keskustassa, ja tarkoitus olisi lähteä samaa matkaa takaisin kotiin. Keskustaan lähden luultavasti miestä ennen, varmaan kuuden-seitsemän aikoihin. Kai se taas noin puoleenyöhön menee, viime perjantaina olin kotona melko tarkalleen 00:30.
Dzii
Ihana blogi liityin lukijaks! (liitythän mullekkin:::3)
VastaaPoistahttp://thoughtsontheceiling.blogspot.com/
Hööh toivottavasti olo paranee pian!
VastaaPoistaKiitos Kata:)
VastaaPoistaKäyn katsomassa tuon sun blogin pian!
cherrydear,
Niinpä. Äsken sain onneksi taas syötyä, vaikka alku olikin hieman vaikeeta. Alko ihan päässä jyskyttää ja heikottaa, ja loppujen lopuksi söin ihmeellisessä makuuasennossa, kun ei musta ollut pöydässä istumaan.