Nyt viimeisen kahden viikon aikana ovat taas vanhat tuttuni, Väsymys ja Uupumus, palanneet. Huomaan auringon piristäneen ja saaneen mut paljon positiivisemmaksi, mutta silti uni alkaa maistumaan taas entistä aikaisemmin. Nytkin olen silmät ristissä, eikä kello ole edes yhtätoista. Vielä jonkin aikaa sitten olin kuin mikäkin pöllo yökukkumisteni kanssa, Nukku Matin treffaaminen ihmisten aikoihin alkoi tuntua melkein mahdottomalta. Musta on kivempi näin, jostain syystä ihan inhottaa ajatus yökukkumisesta koneen ääressä.
Meidän terassilta löytyy tuollainen likainen kaveri. :) |
Nyt meillä on Jackin kaveri kylässä, ne on on nyt viimeiset kolme tuntia soitelleet kitaroitaan, kuunnelleet musiikkia ja puhuneet shaissea. Itse oon ollut koko tämän ajan linnottautuneena makuuhuoneeseen, katsonut pari jaksoa Cougar Townia, syönyt appelsiinin ja kohta ajattelin kuoria uuden.
Hieman olisi vessahätä, mutta mä olen aina ollut sen verran ujo, että jos mulle entuudestaan tuntemattomia on kylässä, pysyttelen mieluusti omissa oloissani. Jos nyt hätä yltyy niin en mä itseäni kuitenkaan kiduttamaan ala. En nyt tarkoita, että pakenen makuuhuoneeseen aina kun kuulen jonkun miehen kaverin tulevan kylään, mutta niillä nyt on aina omat juttunsa. Eri asia, jos kyseessä on yhteinen kaveri, tai jos on vaikka illanistujaiset täällä meillä. Raskauteni vuoksi moisia istujaisia ei kyllä kauheasti enää järjestellä ennen pikkuisen syntymistä. Ehkä ei ihan heti sen jälkeenkään. Mielestäni ei minkäänlainen juopottelu kuulu asiaan, jos samassa huushollissa on pieni vauva. Siinä mä olen aika ehdoton.
Plussan jälkeen meidän jääkaapissa on ollut olutta tasan yhden kerran, ja (ennen täysin "tavallinen") tupakoiminen sisällä, on nyt ehdoton Ei. Meidän huushollista tuli melkein saman tien alkoholiton ja savuton. Olen tyytyväinen ja onnellinen siitä, että minun ja miehen näkemykset ja ajatukset näistä asioista, kohtaavat täysin saumattomasti. Itsehän en luonnollisestikaan ole koko raskauden aikana juopotellut kertaakaan, ja "ylpeänä" voin sanoa mieheni olleen melkein yhtä alkoholiton nämä kuukaudet. Solidaarisuuden nimissä, sanoi hän yksi ilta kokista juodessa. Tupakointiakin tuo on vähentänyt huomattavasti.
Aina helpompi, kun kumpikaan ei kärvistele "yhdessä" päätetyn asian vuoksi, ja molemmat ovat automaattisesti samoilla linjoilla.Vähintään 98%sesti.
Nyt se kello onkin jo yli yksitoista, tämä neiti käy iltapesulla ja käy nukkumaan.
Hyviä öitä toivotellen,
Dzii
Aivan sairaan söpö massu!
VastaaPoistaOnpa ihana, että teillä menee noin yksiin noiden päihteiden kanssa käyttäytyminen, tai ajatusmaailma siitä raskauden yhteydessä. Me ollaan poikaystävän kanssa asiasta puhuttu, ja hän sanoi, ettei lopettaisi polttamista jos raskaaksi pullahtaisin - vaikka munhan luonnollisesti täytyisi lopettaa, ja asiasta on väiteltykin usein, sillä mun mielestäni se on heti no-go, samoin kuin alkoholikin. Kumpikaan ei kuitenkaan ole mitään pakollisia asioita elämisen suhteen, ja lapsi on mun mielestäni (monien muiden lisäksi) loistava syy moiset hölmöilyt lopettaa.
Onnea raskaudestasi! :-)
Joo no mä olisin kans hyppinyt kuin lottovoiton saanut, jos tuo olisi ihan _kokonaan_ jättänyt tupakoinnin. Jotenkin se kuitenkin helpottaisi omaa oloa, kun ei KUMPIKAAN voisi ahdistuessa tai stressitilanteessa paeta tupakalle. Tulee vähän sellainen "mitä vittua" fiilis, kun ite pyörittelee peukaloita ja toinen pakenee polttamaan hermosauhut :D
VastaaPoistaOnhan se juu vähentänyt, mutta silti joissain tilanteissa sekään ei kauheasti lohduta, kun toinen marssii tupakalle just sillon kun itses tekis sitä myöskin niin pirusti mieli.
Ei vaan, mä luulen että aika moni pariskunta päättää oikeasti noista asioista vasta kun se oikeasti on ajankohtaista. Ei sitä tiedä, vaikka sitten miehesikin olisi eri mieltä asioista, ja haluaisi tukea sua tupakoinnin lopettamisessa vaikka vähentämällä itsekin.
Kiitos paljon onnitteluista, nyt on loppusuora pelkkää pikkuisen odotusta. :)