perjantai 23. maaliskuuta 2012

Kosteat paikat

Mä en sitten yhtään tykkää remonttimiehistä! Meillä häärii parhaillaan yksi, ja se on nyt - viisitoista minuuttia tutkailtuaan ja miehen kanssa keskusteltuaan, ilmoittanut vievänsä vessanpöntön ja suihkualtaan pois pariksi päiväksi. Tulee olemaan ihan mielenkiintoiset pari päivää ilman suihkuallasta tai vessanpönttöä. Minähän en tosiaankaan tarvitse moisia näin raskauden viimeisellä kolmanneksella..
klo:13.30

Päivitystä! Vessanpönttö saadaan pitää, suihkuallas viedään!
Olen kyllä tyytyväinen siihen, että vihdoin saadaan joku tekemään hieman remonttia täällä. Tuo tämänpäiväinen remonttireiska oli ilmeisesti jonkinlainen kosteusvaurioiden ekspertti. Tältä nyt näyttäisi tehtävälista:


- Makuuhuoneen seinien maalaus erikoismaalilla (kosteusvaurioiden, homeen jne. estämiseksi) 
- Uusi ovenkarmi makuuhuoneeseen
- Uusi suihkuallas ja ilmeisesti uusi käsisuihkukin. En ihan ymmärtänyt, että mitä muuta mahtavat tehdä tuolla kylpyhuoneessa.. Senpä näkee sitten. 
- Uusi keittiötaso ja ilmeisesti jotain muutakin remppaa samalla suunnalla, ettei ole samassa kunnossa heti muutaman vuoden päästä.


Ihania pieniä kosteusvaurioita täällä meillä..
Tässä asunnossa ei ole tehty minkäänlaista kunnollista remonttia vuosikausiin. Pari vuotta sitten korjattiin katto(kosteusvaurio), mutta sen lisäksi ei mitään muuta. Nyt asunto on hajoamispisteessä ja vuokranantajan on pakko hommata meille kunnollinen remontti. Vihdoinkin saatiin nämäkin asiat rullaamaan eteenpäin. Tuossa yllä on tosiaan erilaisista kosteusvaurioista aiheutuneet korjattavat, ei se urakka kokonaisuudessaan vielä tuohon jää.
Tätä projektia jarruttaisi vielä enemmän, jos meidän pitäisi itse maksaa korjauslystit. Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Ainoa mitä me menetämme, on virvokkeita ahkerille remonttireiskoille. Jos meillä olisi uuni, voisin leipoa vielä korvapuusteja välipalaksi!:)


Nyt on muuten aivan varmaa, että pikkuinen on kääntynyt ylösalaisin. Mä olen nyt viimeiset parikymmentä minuuttia tuntenut ihan uskomattoman vahvoja potkuja kylkiluitani vasten. En yhtään tiedä, että milloin neiti on päättänyt kääntyä, mutta vasta tänään tunsin potkut selkeästi ylhäällä, enkä enää alavatsalla. Eilen oli taas oikeanpuoleiset kylkiluut hieman kipeinä, johtuneekohan nyt sitten samasta syystä? Ehkä se tosiaan - niinkuin eräs lukijani kirjoitti hänelle käyneen omassa raskaudessaan, on alkanut potkimaan kylkiluita kohti? Hassua vain, kun en kuitenkaan mitään erikoista tuntenut aikaisemmin. Vasta tänään huomasin. Viime päivät ovat olleet hieman hiljaisempia potkurintamalla, nyt sitten taas kunnon tanssimista ja tepastelua.
Maailman ihanin tunne, kun pitkästä aikaa tuntee neitokaisen liikkeitä. Tulee aina vain varmempi olo siitä, että kaikki on hyvin ja pienellä ei ole mitään hätää. On se ihana! 29.pv meillä on seuraava neuvolakäynti, joka tarkoittaa sitä, että minä pääsen taas kurkkaamaan, että miltä kickboxaileva prinsessani tällä kertaa näyttää. Haluan uusia kuvia muistoksi.

Ps. Ostin tänään kaksi kappaletta vaaleanpunaisia 0-6kk tutteja. :)
Dzii

4 kommenttia:

  1. Mä varmaan teurastaisin kaikki, jotka alkaisivat nyt puhumaan remontista :) Vaikka se olisikin ehkä aavistuksen järjenvastaista toimintaa.

    Naurattaa kun kaikki mammat, joita seuraan blogeissa tai IRL ovat raportoineet masuasukin kääntyneen ylösalaisin ja mä olen juhlinut viimeisen viikon sitä, että oma kakara älysi kääntyä vielä poikittain :) Mulla on kaikki liitokset yms. ylilöystyneet ja jouduin ihan makuupotilaaksi kun tenava tunki itsensä raivotarjontaan, venytti ja painoi niin että liikkuminen kävi mahdottomaksi.

    VastaaPoista
  2. Ihan mielenkiinnosta, että onks siel Barcelonas mitää Espanja-aiheist kauppaa, niiku sellast mist sais kaikkee tavaraa mis lukee españja tai sillai. Hyvää kevättä sinnepäin :)

    VastaaPoista
  3. Anonyymi - varsinkin keskusta löytyy monen monia! Heti Ramblalta jo muutama. :)

    VastaaPoista
  4. Samantha,
    Täällä kans kamppaillaan erinäisten alapääkipujen kanssa, jotkut päivät kivuttomampia kuin toiset. Varsinkin just joku sängystä ylös nouseminen on kyllä melkein aina niin tuskaista että toisinaan oikeen itkettää.

    Ärsyttävintä on juuri tuo, että ei niille mitään muuta voi, kuin vaan lepäillä ja ottaa paracetamolia. Ootko sä nyt jo miten paljon pystynyt taas liikkumaan?
    Mulla itsellä kun tulee noita pahimpia kipuja parin päivän paketeissa, jolloin ei tosiaan Pysty liikkumaan - mutta sitten taas joku ihme tapahtuu ja pari päivää pystyy touhuilemaan ilman mitään ongelmia.

    Toivotaan, ettei siellä ala teurastushommat!
    Mites sulla on mielialat voineet näin muuten?:)

    VastaaPoista